Uusi tutkimus: Sydämen vajaatoiminnan hoitokustannukset kymmenkertaistuvat pahenemisvaiheessa

Tuoreen alkuperäistutkimuksen tulos yllätti tekijänsäkin: sydämen vajaatoiminnan hoidon kustannukset kymmenkertaistuvat pahenemisvaiheessa. Tulokset julkaistiin Duodecimissa 23.3.2023.

Sydämen vajaatoiminnan kustannukset kasvavat Suomessa, vaikka sen ilmaantuvuus pienenee. Tämä johtuu potilasmäärän kasvusta. Jokainen sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe kasvattaa hoidon kustannuksia. Pahenemisvaiheiden hoidon kustannukset kertyvät enimmäkseen erikoissairaanhoidosta.

Alkuperäistutkimus käsittelee sydämen vajaatoiminnan ilmaantuvuutta ja hoidon kustannuksia taudin eri vaiheissa Suomessa vuosina 2012–2019. Tutkimuksen aineistoina olivat sydämen vajaatoiminnan diagnoosin terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereihin vuosina 2012–2019 saaneiden potilaiden tiedot. Näitä potilaita oli kaikkiaan 115 470.

Sydämen vajaatoiminnasta kärsivät varsinkin iäkkäät ihmiset. Kuolleisuus siihen on suurta. Se on myös yksi yleisimmistä osastohoitoon joutumisen syistä.

Tämä tutkimus antaa uutta tietoa sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheiden aikaisesta ja niiden jälkeisestä hoidosta Suomessa sekä niiden kustannuksista. Lisäksi se kertoo alueellisesta ilmaantuvuudesta Suomessa.

Kliinikot voivat arvioida resurssien tarvetta entistä paremmin

Dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Markku Pentikäinen Hyksin Sydän- ja keuhkokeskuksesta ja Helsingin yliopistosta toteaa, että tieto hoidon kustannuksista oli erityisen kiinnostava löydös.

Tutkimuksen mukaan jokainen pahenemisvaihe kasvatti hoidon kustannuksia. Pahenemisvaiheessa (osastohoitojakso ja kustannukset sitä seuraavan kuukauden aikana) kustannukset olivat lähes kymmenkertaiset sitä edeltäneeseen aikaan verrattuna.

”Tähän asti on ollut vain arvioita siitä, paljonko potilaita on ja mitä hoito maksaa. Nyt siitä on dataa. Käytössä on oikeita numeroita potilasmääristä ja potilaiden iästä Suomessa. Voimme arvioida, paljonko hoito kuluttaa resursseja.”

Myös Medaffconin Data Analysis Lead Iiro Toppila pitää hämmästyttävimpänä tietoa pahenemisvaiheen vaikutuksista kustannuksiin. ”Aluksi mietimme, että meniköhän tämä nyt oikein, perkasimme tulokset ja oikein se oli: pahenemisvaihe kymmenkertaistaa kustannukset”, Toppila kertoo.

Viranomaiset voivat verrata lääkehoidon hintaa osastohoidon hintaan

Pentikäinen toteaa, että tutkimus auttaa myös viranomaisia. He voivat laskea, mikä on lääkehoidon hinta verrattuna osastohoidon hintaan.

Lääkehoidot parantavat sydämen vajaatoiminnan ennustetta ja vähentävät sairaalahoidon tarvetta. Tämän tutkimuksen perusteella niiden käyttöä voisi parantaa. Myös omahoidon tueksi kehitetystä terveysteknologiasta voisi olla apua.

Pentikäisen mukaan potilaiden keskimääräiset hoitojaksot olivat yllättävän pitkiä. Osastohoitopäivien osuus hoidossa oli huomattava: ensimmäisessä pahenemisvaiheessa oli keskimäärin 17 ja sitä seuraavissa pahenemisvaiheissa 21 osastohoitopäivää.

”Meillä suurin osa potilaista kotiutuu reilussa viikossa, joten muissa sairaaloissa hoitojaksot ovat paljon pitempiä”, Pentikäinen kertoo.

Kun sydämen vajaatoimintaan liittyi osastohoitojakso, sen katsottiin tutkimuksessa olevan taudin vakavampaan vaiheeseen johtava pahenemisvaihe. Noin puolet potilaista kärsi vähintään yhdestä pahenemisvaiheesta, joka hoidettiin pääasiassa erikoissairaanhoidossa. Pahenemisvaiheet tulevat harvoin yllättäen, joten niiden ehkäisy voisi olla mahdollista. Pahenemisvaiheiden ehkäisy vähentäisi myös hoidon kustannuksia.

Tutkimuksen tekijät ovat Medaffconista, Bayerista, Hyksistä ja Tyksistä

Tutkimus alkoi lääkeyhtiö Bayerin aloitteesta. Menetelmänä oli tietopyyntö THL:n kautta ja aineisto saapui tutkimusryhmän käyttöön vuoden 2020 lopussa. Medaffcon laati tutkimuskysymykset.

”Tietoa on saatavissa paljon, joten täytyy tietää, mitä kannattaa hakea, jotta saadaan vastaus oikeisiin kysymyksiin”, tieteellinen asiantuntija Liisa Ukkola-Vuoti kertoo.

Toppilan mielestä yksittäisellä kertaluonteisella tietopyynnöllä saatiin huikeita tuloksia. Tutkijan mieltä kutkuttaisi tehdä myös jatkoa.

Tutkimuksessa olivat mukana Medaffconista tieteellinen asiantuntija Liisa Ukkola-Vuoti ja Iiro Toppila, lääkeyhtiö Bayerista Health Economics & Outcome Research Manager Niina Säävuori ja Senior Medical Advisor Anna Kirjavainen, Turun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Heikki Ukkonen ja osastonylilääkäri Markku Pentikäinen HYKSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta. Aggregaattitiedon tuotti THL:n analyytikko Visa Martikainen.

”Yhteistyö oli vaivatonta ja sujui mukavasti”, Pentikäinen kiittelee.