Medaffcon esitteli suomalaista tosielämän tietoa Euroopan keuhkosyöpäkongressissa
Medaffconin Euroopan keuhkosyöpäkongressin (ELCC) posterissa esiteltiin keskeisiä tuloksia tuoreesta ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) koskevasta tutkimuksesta.
Uusimmassa Multippeli myelooma (MM) -julkaisussamme kuvataan, miten hoidot ovat muuttuneet vuosina 2013-2019 ja mitkä ovat arvioidut hoitokustannukset multippelin myelooman hoidossa. Tutkimus julkaistiin Future Oncology -lehdessä lokakuussa 2023, ja sen toteuttivat Medaffconin, Sanofin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) asiantuntijat.
Kantasolusiirrot (SCT) ja uudet immunokemoterapiat (ICT) ovat parantaneet multippelin myelooman hoitotuloksia. Ei kuitenkaan ole selvää, miten hoitomallit ovat muuttuneet ajansaatossa ja mikä on multippelin myelooman hoitoon ja seurantaan liittyvän taakan suuruus Suomessa.
Tässä RWE-tutkimuksessa analysoimme dataa Helsingin yliopistollisen sairaalan tietoaltaasta ja seurasimme 509 aikuista multippeli myelooma (MM) potilasta, joita hoidettiin ICT:llä vuosina 2013-2019 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kantasolusiirtoon (SCT) oikeutetuilla potilailla oli parempi viiden vuoden elossaololuku (74,4 % vs. 44,0 %) verrattuna ei-kantasolusiirtoa ryhmään, mutta he käyttivät runsaasti erikoissairaanhoidon resursseja.
Seitsemän vuoden seurannassa 509 potilaan kohdalla kokonaisarvioidut kumulatiiviset erikoissairaanhoidon kustannukset per potilas, lukuun ottamatta lääkekuluja, olivat noin 148 000 euroa (95 % luottamusväli: 134 000–161 000) SCT-hoitoon soveltuvilla potilailla ja 64 000 euroa (95 % luottamusväli: 58 000–70 000) hoitoon soveltumattomilla henkilöillä. Vastaavat keskimääräiset kustannukset per potilas per vuosi olivat 33 000 euroa (95 % luottamusväli: 30 000–37 000) ja 21 000 euroa (95 % luottamusväli: 18 000–22 000). Paremmasta eloonjäämisestä hyötyvien potilaiden hoitokustannukset jatkoivat kasvuaan useiden vuosien ajan diagnoosin jälkeen.
Tutkimus korostaa sairaaloiden tietoaltaiden ja tietokoneavusteisen analyysin arvoa suurissa potilaskohorteissa, joissa on monimutkaisia hoitomalleja. Tulokset ovat arvokkaita kun kehitetään strategioita, joilla torjutaan myelooman hoitoon liittyvää terveydenhuollon taakkaa.
Real-world Evidence of Multiple Myeloma Treated from 2013 to 2019 in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Finland Johanna Vikkula, Kristiina Uusi-Rauva, Tuuli Ranki, Iiro Toppila, Maria Aalto-Setälä, Katariina Pousar, Lotta Vassilev, Kimmo Porkka, Raija Silvennoinen, Oscar Brück. Tulevaisuuden onkologia (2023).
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Medaffconin Euroopan keuhkosyöpäkongressin (ELCC) posterissa esiteltiin keskeisiä tuloksia tuoreesta ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) koskevasta tutkimuksesta.
Johan Rehnberg aloitti tieteellisenä neuvonantajana Medaffconin Ruotsin toimistossa elokuussa 2024. Hän on dynaaminen tutkija, joka arvostaa mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja kehittää taitojaan - mahdollisuuksia, joita Medaffcon tarjoaa.
Algoritmi kehitettiin alun perin poimimaan tupakointitietoja potilasteksteistä, jotta voitiin analysoida tupakoinnin vaikutuksia leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Nykyään sitä hyödynnetään myös keuhkosyöpätutkimuksessa.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.com
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”