Suomesta tulee entistäkin houkuttelevampi paikka RWE-tutkimuksen tekemiseen, kun siitä tulee saumaton osa eurooppalaista terveystietoaluetta (EHDS). Näin terveystietoja voidaan käyttää tehokkaammin koko Euroopan unionissa (EU) ja tietokokonaisuuksia voidaan yhdistää EU:n laajuisesti.
”EU:n lainsäädäntö voi tuntua asiakkaistamme vaikealta ja jopa pelottavalta. Sanoisin heille, että älkää olko huolissanne, tämä hoituu kyllä. Asiakkaidemme ei tarvitse olla huolissaan, sillä Medaffcon hoitaa tämän heidän puolestaan”, vakuuttaa Medaffconin Sr. Scientific Advisor Riikka Mattila.
Suomen lähtökohdat Euroopan terveystietoaluetta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa ovat erinomaiset. Suomen laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli toisiolaki, muodostaa EHDS-lainsäädännön perustan.
Suomen sosiaali- ja terveystietojen lupaviranomainen Findata on harjoittanut EHDS:n kaltaista lainsäädäntöä sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön Suomessa vuodesta 2019 lähtien. Medaffcon on toiminut Suomessa EHDS-tyyppisen lainsäädännön mukaisesti vuodesta 2020 lähtien ja edistänyt sääntelyn mukaista ja innovatiivista tutkimusympäristöä.
Riikka Mattilan mukaan EHDS:n vaikutus on Suomen markkinoilla hallittavissa, mutta muualla Euroopassa huomattavasti suurempi.
”Vaikka vielä ei tiedetä tarkkaan, miten laki lopulta yhdenmukaistetaan Suomessa, Medaffonin RWE-tiimi integroi tarvittavat mukautukset sujuvasti.”
”Suomella on merkittävä etumatka. Voisi sanoa, että mitä kauempana maa on Suomesta, sitä suurempia muutoksia EHDS aiheuttaa”, Riikka Mattila toteaa.
EHDS-muutosten tärkein vaikutus on se, että tietojen yhdistäminen eri maiden välillä helpottuu. Tällä hetkellä suomalaiset tiedot eivät voi lähteä Suomesta eivätkä tanskalaiset tiedot Tanskasta.
Kun EHDS-järjestelmä on voimassa, tietojen siirtäminen Euroopan laajuisesti on mahdollista.
”Se on valtava edistysaskel RWE-tutkimuksessa”, Riikka Mattila sanoo.
EHDS (European Health Data Space) on EU:n aloite, jonka tavoitteena on:
RWE-tutkimuksessa tarkasteltiin metastaattista NSCLC:tä sairastavien potilaiden hoitoa ja kuvattiin, miten hoitokäytännöt ovat muuttuneet immunoterapian ensimmäisistä vuosista nykypäivään.
Tavoitteena on helpottaa terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, mutta ehdotus herättää kysymyksiä byrokratian kasvusta ja yritysten asemasta mallissa.
Diabeteksen munuaistaudin seuranta ja diagnosointi ovat usein puutteellista Suomessa. Tämän vahvistaa kaksi Real-World Evidence (RWE) tutkimusta.
Sr. Scientific Advisor
PhD
Riikka liittyi Medaffconiin helmikuussa 2021. Hänellä on laaja-alainen kokemus eri terapia-alueilta aina ateroskleroosista ja syntymäasfyksiasta hermorappeumasairauksiin. Tutkimuskokemusta hänellä on lähes 15 vuotta, josta kolme Saksassa Max Planck instituutissa. Riikan väitöskirja vuodelta 2011 keskittyi kolesterolin aineenvaihduntaan.
Riikan vahvuuksiin kuuluu laaja-alainen osaaminen ja kiinnostus eri terapia-alueisiin, sekä into ja kokemus tieteen kommunikointiin niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Hän nauttii Medaffconilla monipuolisista projekteista ja tutkimuksen vaikuttavuudesta.
Tosielämän tutkimuksissa Riikkaa kiehtoo se, että dataa on, ja kertyy lisää koko ajan, ja valtaosa siitä on hyödyntämättä. Siellä on potentiaalia löydöksiin, joilla voidaan auttaa potilaita ja lääkäreitä sekä lääketeollisuutta. Hän myös iloitsee siitä, että terveydenhuollon päätökset enenevissä määrin perustuvat tutkittuun tietoon.