Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän (mCRPC) hoitoa koskeva RWE-tutkimus on antanut uutta tietoa mCRPC:n hoitostrategioista. Analyysissä tarkasteltiin 2 500 Suomessa hoidetun potilaan tietoja.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana mCRPC:hen on tullut uusia hoitovaihtoehtoja. Suomessa androgeenireseptorireitin estäjät (ARPI) otettiin käyttöön ensilinjan hoitona vuonna 2018. Ennen vuotta 2018 näitä hoitoja oli saatavilla vasta solunsalpaajahoidon jälkeen.
RWE-tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan mCRPC:n hoitokäytäntöjä Suomessa vuosina 2013-2021. Tutkimuksen kliinisenä asiantuntijana toimi urologian erikoislääkäri Antti Rannikko Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (HUS), ja tutkimusta sponsoroi AstraZeneca.
”Tulokset osoittavat, että vuoden 2018 jälkeen ARPI-lääkkeillä hoidettujen potilaiden osuus on kasvanut. Lisäksi potilaiden elossaoloaika parani 10 kuukaudella, vaikka hoitoryhmään otettiin suurempi määrä iäkkäämpiä potilaita ja potilaita, joilla oli enemmän liitännäissairauksia”, kertoo Medaffconin Scientific Advisor Riikka Mattila.
Aikaisemmin ensilinjan kemoterapia edellytti, että potilaiden kunto oli riittävän hyvä hoidon sietämiseksi. Paremmin siedettyjen ARPI-lääkkeiden käyttöönoton myötä hauraiden potilaiden hoitaminen on tullut mahdolliseksi.
Mattilan mukaan haastavinta projektissa oli oikeiden potilaiden tunnistaminen aineistosta. Tutkimuksessa hyödynnettiin HUS:n ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) potilastietoja vuosilta 2013-2021. Aineisto sisälsi kaikki sairaalan tietojärjestelmiin kirjatut tiedot, kuten patologiset raportit ja laboratoriotulokset. Nämä tiedot yhdistettiin Tilastokeskuksesta saatuihin kuolinsyytietoihin ja Kelan korvattavien lääkkeiden ostotietoihin.
Tietokantaan sisältyi yhteensä 31 000 eturauhassyöpäpotilasta, joista 2 500:lla todettiin olevan mCRPC.
”Metastaaseja ja kastraatioresistenssiä ei kirjata strukturoidussa muodossa, joten oikeiden potilaiden tunnistaminen vaati tekstinlouhintaa. Tähän prosessiin kuului hoitavien lääkäreiden kirjoittamien potilasasiakirjojen lauseiden analysointi. Lisäksi hyödynsimme laboratoriomittauksia, diagnoosikoodeja, patologisia raportteja, lääkitystietoja ja toimenpidekoodeja asianmukaisten potilaiden tunnistamiseksi”, Mattila kertoo.
Tutkijat käyttivät potilastietoja useista eri lähteistä ja varmistivat näin, että tutkimukseen otettiin mukaan vain vaatimukset täyttävät potilaat.
”Yhdistämällä syvälliset kliiniset tiedot laajoihin tietokokonaisuuksiin pystyimme tekemään kattavan analyysin mCRPC-potilaiden hoidosta ja hoitotuloksista.”
Mattilan mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että mCRPC:n hoito on kehittynyt, ja uusien lääkkeiden käyttöönoton ansiosta yhä useammat potilaat pääsevät hoitoon.
Real-world treatment patterns and survival outcomes in men with metastatic castration-resistant prostate cancer in Finland: a national, population-based cohort study. Rannikko A, Hölsä O, Ågesen T, Ekman M, Mattila R. Acta Oncologica (2025).
Lisää RWE tutkimustiivistelmiä löydät täältä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Lymfoomatutkimushanke on osoittautunut poikkeuksellisen monipuoliseksi uuden tiedon lähteeksi. Hankkeessa on mukana ainakin kaksi väitöskirjatutkijaa, ja sen tuloksista odotetaan syntyvän reilusti yli kymmenen tieteellistä artikkelia.
Tuore RWE-tutkimus osoitti, että myeloomapotilailla on verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia. Infektio ennen tai jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin.
Vaikka krooninen munuaissairaus on luonteeltaan riskialtis ja munuaishoitoja on saatavilla, krooninen munuaissairaus (CKD) jää usein diagnosoimatta. Tämä koskee erityisesti potilaita, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta (T2D), jotka muodostavat suurimman osan CKD-potilaista.
Scientific Advisor
PhD
Riikka liittyi Medaffconiin helmikuussa 2021. Hänellä on laaja-alainen kokemus eri terapia-alueilta aina ateroskleroosista ja syntymäasfyksiasta hermorappeumasairauksiin. Tutkimuskokemusta hänellä on lähes 15 vuotta, josta kolme Saksassa Max Planck instituutissa. Riikan väitöskirja vuodelta 2011 keskittyi kolesterolin aineenvaihduntaan.
Riikan vahvuuksiin kuuluu laaja-alainen osaaminen ja kiinnostus eri terapia-alueisiin, sekä into ja kokemus tieteen kommunikointiin niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Hän nauttii Medaffconilla monipuolisista projekteista ja tutkimuksen vaikuttavuudesta.
Tosielämän tutkimuksissa Riikkaa kiehtoo se, että dataa on, ja kertyy lisää koko ajan, ja valtaosa siitä on hyödyntämättä. Siellä on potentiaalia löydöksiin, joilla voidaan auttaa potilaita ja lääkäreitä sekä lääketeollisuutta. Hän myös iloitsee siitä, että terveydenhuollon päätökset enenevissä määrin perustuvat tutkittuun tietoon.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.com
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”