Suomi kehittää mallia digihoitojen korvattavuudelle ja arvioinnille
Suomi kehittää mallia, joka selkeyttäisi digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen käyttöönottoa.
HIMSS & Health 2.0 European Conference järjestettiin tänä vuonna Helsingin Messukeskuksessa 11-13.6. Tapahtuma keräsi 3 000 alan ammattilaista saman katon alle. Olimme mukana tapahtumassa Suomi Paviljonki areenalla.
Tämän vuoden tapahtuman aihealueet oli nivottu viiteen eri teemaan: Terveys & huolenpito, vanheneminen, data, tekoäly ja innovaatiot. Teemoihin liittyviä puheenvuoroja ja keskusteluja oli hyvin tarjolla konferenssissa. Jokainen teemoista oli myös hyvin edustettuna Suomi Paviljonki areenalla. Asiantuntijamme Maija Wolf sai kunnian pitää kyseisen tapahtumalavan ensimmäisen puheenvuoron tosielämäntietoon (RWE) liittyen. Hän kertoi, kuinka tosielämäntietoa voidaan hyödyntää potilaslähtöisessä, vaikuttavassa sekä taloudellisesti kestävässä terveydenhuollossa. Esityksessä oli mukana myös konkreettisia esimerkkejä RWE-tutkimuksiin liittyen. Osastollamme kävijät pääsivät keskustelemaan aiheesta ja tosielämäntietoon liittyvistä tutkimuksista lisää asiantuntijoidemme kanssa.
Tapahtuman aikana halusimme tuoda esiin, kuinka helposti tosielämäntietoa voidaan kerätä ja analysoida. Jokainen osastollamme käynyt sai halutessaan vastata helppoon 7 kysymyksen kyselyyn, jossa selviteltiin iän ja sukupuolen lisäksi messukävijöiden liikkumista, miten työmatkat kuljetaan, kahvin juontia, influenssarokotteen ottoa sekä nukkumista. Jokainen pääsi vastattuaan vertailemaan omia tuloksiaan muiden messukävijöiden tuloksiin sekä FinTerveys 2017 tutkimuksen tuloksiin. Tarkoituksenamme oli saada vierailijat huomaamaan datan voima: pienestäkin määrästä dataa pystytään analysoimaan ja vertailemaan tuloksia monella eri tavalla. Kyselymme herätti paljon mielenkiintoa ja haluamme kiittää kaikkia konferenssissa kyselyymme vastanneita. Olemme koonneet kyselyn tulokset alle.
Saimme 61 vastausta kyselyymme ja 67 % vastaajista oli miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 37 vuotta, mutta yllättävän moni oli vastannut iäkseen 18 vuotta (katso kuva 1). Tähän on kaksi mahdollista selitystä: joko vastaajat eivät halunneet paljastaa oikeaa ikäänsä tai he eivät huomanneet vaihtaa kyselyn oletusikää 18 vuotta omaksi iäkseen. Suurin osa vastaajista (51 %) kulki työmatkat autolla (kuva 2) ja muut kulkutavat olivat yhtä suosittuja vastaajien kesken.
59 % vastaajista oli ottanut influenssarokotteen viime talvena. Finterveys 2017 tuloksista käy ilmi, että suomalaisista vain 39 % oli ottanut influenssarokotteen. Lisäksi vastaajamme harrastivat enemmän liikuntaa kuin keskiarvo suomalainen FinTerveys 2017 kyselyn perusteella: 4.2 vs. 2.5 tuntia viikossa (kuva 3). Näiden tulosten perusteella voidaan spekuloida, että terveysmessujen osallistujat ovat terveystietoisempia kuin FinTerveys 2017 kyselyyn vastanneet. Vastaajamme nukkuivat keskimäärin vähän alle 7 tuntia yössä, mikä on vähemmän kuin FinTerveys 2017 tutkimuksen 7 tuntia 21 minuuttia (kuva 4).
Kansainvälisen kahvijärjestön (International Coffee Organization = ICO) mukaan, suomalaiset ovat maailman suurimpia kahvinkuluttajia ja juovat 12 kg kahvia per henkilö per vuosi. Tästä tulee noin 4 kuppia kahvia päivässä. Kyselyymme vastanneet joivat keskimäärin 2.7 kuppia kahvia päivässä ja miehet joivat enemmän kahvia kuin naiset (kuva 5).
Suomi kehittää mallia, joka selkeyttäisi digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen käyttöönottoa.
Ruotsin terveystaloustieteellinen yhdistys (SHEA) järjesti vuotuisen konferenssinsa, joka tarjosi arvokasta tietoa terveystaloustieteen keskeisistä aiheista.
Target Trial Emulation ei korvaa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, mutta se soveltaa niiden logiikkaa ja tarkkuutta reaalimaailman tietojen analysointiin.