Hei! Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä ja muita vastaavia työkaluja. Lisäksi seuraamme kävijäliikennettä anonyymisti. Voit sallia välttämättömät evästeet, tietyt evästeet tai kaikki evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme
Etusivu > Kaikki artikkelit > Keskusteluja lääkkeiden oikeudenmukaisesta hinnoittelusta Ruotsin terveystaloustieteen päivillä
Keskusteluja lääkkeiden oikeudenmukaisesta hinnoittelusta Ruotsin terveystaloustieteen päivillä
Ruotsin terveystaloustieteellinen yhdistys (SHEA) järjesti toukokuussa vuosittaisen konferenssinsa, jossa tarjottiin arvokasta tietoa terveystaloustieteen keskeisistä aiheista, kuten tilastollisesta mallintamisesta, terveysteknologian arvioinnista (HTA), korvauspäätöksistä ja meneillään olevista tutkimuksista.
Yhtenä toistuvana keskustelunaiheena on Ruotsin lääkekorvausviraston (TLV) rooli. Tänä vuonna erityisen mielenkiintoisessa keskustelussa keskityttiin siihen, miten sairauden vakavuuden arviointi vaikuttaa TLV:n halukkuuteen maksaa uusista hoidoista. Medaffconin Scientific Advisor Johan Rehnberg osallistui tilaisuuteen.
Rehnbergin mukaan esityksissä käsiteltiin myös sitä, voiko TLV:n uusi harvinaislääkkeiden hinnoittelumalli vaikuttaa uusien harvinaislääkkeiden saatavuuteen.
Rehnberg totesi, että eräässä esityksessä tutkittiin myös sitä, ovatko TLV:n maksuhalukkuuden kynnysarvot niin sanottuja ”pehmeitä” kynnysarvoja, jotka voidaan toisinaan ylittää, vai ”kovia” kynnysarvoja, joita ei ylitetä.
”TLV:n päätösten alustavat analyysit viittaavat siihen, että kyseessä on kovat kynnysarvot, vaikka niitä ei virallisesti sellaisiksi olekaan merkitty”, Rehnberg selitti.
Rehnberg oli erityisen kiinnostunut analyysistä, joka osoitti, että näitä epävirallisia raja-arvoja ei vain ole olemassa, vaan ne ovat käytännössä kovia rajoja, joita ei ylitetä.
”Tämä tieto on hyödyllistä, kun keskustellaan lääkeyritysten kanssa Ruotsin markkinoillepääsystä. TLV ei julkisesti kerro kynnysarvojaan, eivätkä kaikki välttämättä tunne TLV:n epävirallisia kynnysarvoja”, Rehnberg sanoi.
TLV:hen liittyvät aiheet kiinnostivat Rehnbergiä erityisesti, koska hän on aiemmin työskennellyt TLV:ssä, arvioiden sairauksien vakavuutta ja osallistuen sisäisiin arviointiprosesseihin.
Näkökulmia hinnoittelun määrittämiseen
Belfastissa sijaitsevan Queen’s Universityn terveystaloustieteen professori Christopher McCabe puhui lääkkeiden oikeudenmukaisesta hinnoittelusta ja esitti erilaisia näkökulmia siihen, miten hinnoittelu määräytyy ja mitä yhteiskunnan pitäisi olla valmis maksamaan lääkeyhtiöille niiden tuotteista.
”Hän otti esimerkiksi esille kysymyksen siitä, onko oikeudenmukaista, että Euroopan markkinoiden pitäisi kattaa sellaisten tuotteiden tutkimus- ja kehityskustannukset, jotka on kehitetty ensisijaisesti Yhdysvaltojen markkinoille ja joiden osalta yritykset ovat jo saattaneet saada takaisin merkittävän osan tutkimus- ja kehityskustannuksistaan”, Rehnberg sanoi.
Lina Koppel, Stanfordin yliopiston metatutkimuksen innovaatiokeskuksen postdoc-tutkija, piti esityksen metatieteestä ja toistettavuuskriisistä ja käsitteli sen vaikutuksia tieteelliseen tutkimukseen.
”Hänen esityksessään nousi esiin mielenkiintoinen seikka siitä, että yllättävän harvat tutkimukset voidaan toistaa samanlaisin tuloksin, mikä on ilmiö, joka on havaittu useimmilla tutkimusaloilla”, Rehnberg totesi.
”Tätä kuvaa mutkistaa kuitenkin se, että ei ehkä ole realistista odottaa tulosten toistuvan eri populaatioissa tai eri aikoina. Ehkä alkuperäinen tulos oli pätevä alkuperäisessä kontekstissaan, mutta ei enää päde uudessa testatussa ympäristössä. Onko tämä sitten toistamisen epäonnistuminen? Vai heijastaako se yksinkertaisesti sitä, miten maailma todella toimii?”
SHEA Årskonferens on Ruotsin terveystaloustieteellisen yhdistyksen (SHEA) vuosittain järjestämä kansallinen konferenssi.
Mikä se on:
Tarkoitus: Se toimii keskeisenä kohtaamispaikkana Ruotsin terveystaloustieteen alan tutkijoille, poliittisille päättäjille ja ammattilaisille. Tavoitteena on edistää terveystaloustieteellisen tutkimuksen ja menetelmien kehittämistä ja soveltamista.
Formaatti: Konferenssi sisältää tyypillisesti:
Tieteellisten julkaisujen esittelyt
Posteri-istunnot
Paneelikeskustelut
Kansainvälisesti tunnustettujen tutkijoiden pääluennot
SHEA Årskonferens 2025 Tiedot:
Päivämäärä: 6.-7.5.2025
Sijainti: Linköpingin yliopisto, Campus US
Järjestetään yhteistyössä: Linköpingin yliopiston terveys- ja hoitoanalyysiyksikkö.
Osallistujat: Noin 150 osallistujaa korkeakouluista, valtion virastoista ja teollisuudesta.
2025 Kohokohdat:
Pääpuhujat:
Professori Christopher McCabe (Queen’s University Belfast) puhui lääkkeiden hinnoittelusta.
Tutkijatohtori Lina Koppel (Linköpingin yliopisto ja Stanfordin yliopisto), keskustelemassa ”metatieteestä” ja toistettavuudesta terveystaloustieteessä.
Terveydenhuollon painopisteiden asettamista käsittelevän keskuksen tutkimusesittelyt; mukaan lukien tutkimukset tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välisistä kompromisseista sekä uudet suun terveyteen liittyvät elämänlaatumittarit.
Poliittiset keskustelut: Terveystaloustieteellisen tutkimuksen ja päätöksenteon nykyisiin haasteisiin ja tulevaisuuden suuntaviivoihin vastaaminen.
Lisse-Lotte aloitti Medaffconilla 1. lokakuuta 2024. Ennen sitä hän työskenteli ruotsalais–saksalaisessa yrityksessä. Chief Scientific Officer -roolissa (CSO) Lisse-Lotte konsultoi eurooppalaisia yrityksiä erityisesti pohjoismaiseen dataan ja market accessiin liittyvissä asioissa. Koulutukseltaan hän on M.Sc (Econ.) Helsingin kauppakorkeakoulusta ja M.Sc (Health Econ) Karolinskasta Tukholmasta. Hän on myös terveystaloustieteen väitöskirjaopiskelija Turun Yliopistossa. Lisse-Lotten vahvuus on pitkä kokemus kansainvälisestä lääketeollisuudesta ja lääkinnällisistä laitteista. Ruotsissa hän on asunut yli 20 vuotta.
Terveysalalla Lisse-Lottea kiinnostavat datan hyödyntämisen uudet mahdollisuudet. Tekoälyn myötä datan syntetisoiminen ja digitaaliset kaksoset kehittyvät niin, että ne voivat oikeasti tukea terveydenhuoltoa ja nopeampaa lääketutkimusta. Innovatiiviset ratkaisut eivät ole hyödyksi, jos niitä ei saada markkinoille ja jokapäiväiseen käyttöön.
Vanhat mallit loppuvat ja potilasdataa hyödynnetään kliinisten tutkimusten rinnalla. Se avaa kustannustehokkaamman mahdollisuuden parempaan potilashoitoon. Sen täytyy olla yksilöllisempää niin, että lääkkeet, diagnostiikka ja laitteet tulevat oikeille potilaille oikeaan aikaan.