Keuhkoahtaumataudin aiheuttama tautitaakka on merkittävä Suomessa

Keuhkoahtaumatauti (COPD, chronic obstuctive pulmonary disease) on yksi johtavista sairastuneisuuden ja kuolleisuuden syistä maailmanlaajuisesti ja se onkin vuoden 2016 Global Burden Disease Study -tutkimuksen mukaan maailman kahdeksanneksi yleisin syy väestön terveyden heikkenemiseen. Suomessa keuhkoahtaumataudin esiintyvyys aikuisväestössä on noin 3% – 9% välillä.

Keuhkoahtaumatauti on monimuotoinen sairaus, jonka vakavuus voidaan luokitella oireiden, kohtausten määrän sekä spirometriatutkimuksella määritettävän keuhkoputkien ahtauman perusteella. Sen lisäksi on havaittu, että veren eosinofiilisten valkosolujen kohonnut määrä (≥300 solua/µL) lisää riskiä keuhkoahtaumatautiin liittyviin kohtauksiin.

Keuhkoahtaumatautiin liittyvä taloudellinen taakka on huomattava ja jatkaa kasvamistaan tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisen terveydenhuollon resurssien käyttöä ja siihen liittyviä kustannuksia eri keuhkoahtaumataudin potilasryhmissä sekä kartoittaa tautiin liittyvää kuolleisuutta.

Tässä retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa hyödynnettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekisteriin vuosina 20014-2015 aikana kerättyä tietoa. Potilaat, joiden bronkodilataation jälkeinen korjattu FEV1/FVC -suhde oli <0.70, jaettiin keuhkoahtaumataudin vaikeusasteen perusteella lievää (FEV1 >50 % ennustetusta) tai vaikeaa (FEV1≤50 % ennustetusta) keuhkoahtaumatautia sairastavien ryhmiin. Tämän lisäksi eroteltiin potilaat, joiden keuhkoahtaumatauti kehittyi lievästä vaikeaksi seurantajakson aikana. Potilaat ryhmiteltiin myös veren eosionofiilimäärän mukaan (alle tai yli 300 solua/μl).

Terveydenhuollon kokonais- ja keuhkoahtaumatautiin liittyvää resurssien käyttöä arvioitiin sairaalan hoitopäivistä ja käynneistä, poliklinikka- ja päivystyskäynneistä, laboratoriokokeista ja toimenpiteistä, ja vertailtiin potilasryhmien välillä. Kuolleisuuteen liittyvät tiedot saatiin Tilastokeskukselta.

Tosielämän tietoon perustuvan tutkimuksen tulokset

Tutkimuksessa oli mukana 9052 keuhkoahtaumapotilasta, joista 1060:lla oli saatavilla täydellinen spirometria-historia. Näistä potilaista 340 sairasti lievää, 326 kehittyvää, 292 vaikeaa keuhkoahtaumatautia ja loput ryhmiteltiin kliinisesti todettuihin keuhkoahtaumapotilaisiin (n=7982). Tieto veren eosinofiilimäärästä oli saatavilla 31,8%:lle potilaista ja näistä potilaista 31,3%:lla oli kohonnut veren eosinofiilimäärä (≥300 solua/µL).

Resurssikäyttö ja siihen liittyvät kustannukset olivat hieman korkeammat potilailla, joilla oli vaikea keuhkoahtaumatauti verrattuna muihin potilasryhmiin. Kokonaisvuosikustannukset eivät eronneet merkittävästi keuhkoahtaumataudin eri ryhmissä, mutta keuhkoahtaumatautiin liittyvät vuosikustannukset olivat korkeammat vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavassa ryhmässä verrattuna muihin ryhmiin.

Kokonaiskuolleisuus tutkimusjakson aikana oli 45,9% ja elossaoloaika oli lyhyempi potilailla, joilla oli vaikea keuhkoahtaumatauti. Kun potilaat jaettiin eosinofiilimäärän mukaan, potilailla, joilla määrä oli yli 300 solua/μL oli suuremmat kokonaisvuosikustannukset sekä pidempi elossaoloaika verrattuna niihin, joilla määrä oli alle 300 solua/μL.

Tämä tosielämän tietoon perustuva tutkimus osoitti, että keuhkoahtaumataudin aiheuttama tautitaakka on merkittävä Suomessa. Tautitaakka korostuu erityisesti vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavissa potilasryhmissä, mutta luultavammin myös potilasryhmissä, joilla on vaikea eosinofiilinen keuhkoahtaumatauti.

Tutkimuksessa havaittua kohonneen eosinofiilimäärän ja pidemmän elossaoloajan välistä yhteyttä tulee tutkia lisää tulevaisuudessa. Tämä tutkimus tukee veren eosinofiiliilien määrän käyttöä biomarkkereina keuhkoahtaumataudin tautitaakan arvioinnissa sekä mahdollisesti vaihtoehtoisista hoidoista hyötyvien potilaiden tunnistamisessa.

Lue lisää:

The burden of chronic obstructive pulmonary disease (COPD) in Finland: impact of disease severity and eosinophil count on healthcare resource utilization. International Journal of Chronic Obstructive Pulmonary Disease (2019) 14:2409-2421.

Lue lisää RWE tutkimuksien tiivistelmiä täältä.