Asiakastarpeet Patient Dynamics työkalun kehittämisen keskiössä
Medaffcon kehittää Patient Dynamics -työkalua asiakaspalautteen ja käyttäjäkokemuksen perusteella.
Medaffconin CORE-tiedot osoittavat: PD-L1-testaus ja immuno-onkologiset hoidot lisääntyvät HUS-alueella
Kaksi hiljattain tehtyä analyysia Suomen HUS-alueen syöpäpotilaista osoittavat merkittäviä muutoksia terveydenhuollon resurssien käytössä ja immuno-onkologisten (IO) hoitojen käyttöönotossa. Tutkimukset perustuvat Medaffconin Collaboration Research (CORE) -aineistoon – ainutlaatuiseen tutkimusalustaan.
Sairaalahoidon tarve ja kustannukset diagnoosia seuraavan ensimmäisen vuoden aikana ovat vähentyneet kaikissa tutkituissa syöpätyypeissä, kun taas IO-hoitojen käyttö on lisääntynyt nopeasti tietyissä syöpätyypeissä. PD-L1-testauksen ja IO-hoitojen lisääntyvä käyttö erityisesti keuhkosyövän hoidossa osoittaa, miten suomalainen syöpähoito on siirtymässä kohti yksilöllisempää ja tehokkaampaa hoitoa. Tämä tutkimus osoittaa yhdessä kattavassa analyysissä, miten nämä muutokset ovat kehittymässä eri syöpätyypeissä.
Medaffcon esittelee kahteen analyysiin perustuvat posterit Euroopan ISPOR-konferenssissa, joka järjestetään tänä vuonna Glasgow’ssa Skotlannissa 9.-12. marraskuuta. Paikalla Medaffconia edustavat Scientific Advisor Essi Havula, Sr Data Scientist Juhani Aakko, Principal Consultant Jarmo Hahl, Country Director Lisse-Lotte Hermansson, RWE Lead Mariann Lassenius ja Health Economist Katariina Autio.
Medaffconin CORE-tietokanta kattaa HUS-alueen vuosilta 2015-2025
Medaffconin CORE-tietokanta kattaa HUS-alueen, jossa asuu 1,6 miljoonaa asukasta – noin 30 prosenttia Suomen väestöstä – vuosilta 2015-2025. Mukana on viimeisin vuosi, sillä Medaffcon päivittää tietokokonaisuutta vuosittain. Tietokanta sisältää noin 150 000 potilasta, ja siinä on tietoja diagnooseista, patologisista ja geneettisistä tuloksista, sairaalahoidon ja avohoidon lääkityksestä sekä kliinisistä muuttujista, kuten ECOG-suorituskykystatus ja metastaattinen tauti.
”CORE-tietokanta tarjoaa alustan, jonka avulla voidaan tutkia eri syöpien tuloksia. Olennaiset onkologiset tiedot – kuten diagnoosit, hoidot ja etäpesäkkeiden syntymispäivämäärät – on esikäsitelty, minkä ansiosta voimme käsitellä käyttöaiheiden välisiä tavoitteita tai keskittyä tutkimuksissamme käyttöaihekohtaisiin tarkennuksiin”, Essi Havula selittää.
Sairaalahoidon kustannukset vähenivät kaikissa tutkituissa syöpätyypeissä
Yhdessä CORE-tutkimuksessa tarkasteltiin syöpäpotilaiden terveydenhuollon resurssien käyttöä vuosina 2015-2023 keskittyen erityisesti sairaalapäivien määrään ja niihin liittyviin kustannuksiin ensimmäisen hoitovuoden aikana. Analyysi sisälsi potilaat, joilla oli diagnosoitu multippeli myelooma, melanooma ja keuhko-, paksusuoli-, rinta-, munuais- tai virtsarakon syöpä.
Tulokset osoittivat, että sekä kustannukset että sairaalahoitopäivät vähenivät kaikissa tutkituissa syövissä. Suurimmat suhteelliset vähennykset havaittiin rintasyövässä (-78 % sairaalapäivissä ja kustannuksissa) ja melanoomassa (-73 % sairaalapäivissä ja -72 % kustannuksissa). Pienin muutos havaittiin virtsarakon syövässä (-22 % ja -16 %).
PD-L1-testaus ja IO-hoidot yleisimpiä keuhkosyöpäpotilaiden keskuudessa
Toisessa CORE-tutkimuksessa keskityttiin PD-L1-testauksen ja immuno-onkologisten (IO) hoitojen käyttöön HUS-alueen syöpäpotilaiden keskuudessa vuosina 2015-2023.
PD-L1-testi mittaa syöpäsoluissa ilmentyvän PD-L1-proteiinin määrää. Testi auttaa lääkäreitä ennustamaan, hyötyykö potilas todennäköisemmin immunoterapiasta.
PD-L1-testaus lisääntyi erityisesti keuhkosyöpäpotilaiden keskuudessa, joista tutkimusjakson viimeisenä vuonna testattiin 254 potilasta. Myös IO-hoitoja käytettiin eniten keuhkosyövässä (11,4 % potilaista vuonna 2023), mutta niiden käyttö oli huomattavaa myös munuaissyöpä-, melanooma-, rinta- ja virtsarakkosyöpäpotilailla.
