SCT-potilaiden kokonaiseloonjääminen on parantunut vuosina 2013-2022. ”Evolution of treatment practices and outcomes in multiple myeloma during 2013-2022: a Finnish real world registry study” julkaistiin pohjoismaisessa Acta Oncologica-lehdessä.
Tähän retrospektiiviseen analyysiin osallistui 1733 multippelia myeloomaa (MM) sairastavaa potilasta, joilla sairaus oli diagnosoitu vuosina 2013-2022. Potilaat jaettiin kantasolusiirto (stem cell transplantation = SCT) statuksen mukaan SCT-ryhmään (kantasolusiirto, 512 potilasta) ja ei-SCT-ryhmään (ei kantasolusiirtoa, 1 221 potilasta). Tänä ajanjaksona SCT-potilaiden kokonaiselossaoloaika on parantunut.
Multippeli myelooma on B-soluinen kasvain, jolle on ominaista monoklonaalisten immunoglobuliinien tai niiden kevytketjujen ylituotanto veressä ja/tai virtsassa. Hoitokäytännöt kehittyvät jatkuvasti. Suomessa multippeli myelooma on toiseksi yleisin hematologinen pahanlaatuinen kasvain, vuonna 2021 ilmoitettiin 383 uutta diagnoosia.
Äskettäin julkaistussa suomalaisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa (real-world evidence, RWE) tutkittiin hoitokäytäntöjen ja potilastulosten kehitystä.
Medaffconin Sr. Scientific Advisor Riikka Mattilan mukaan tutkimus sisälsi 1733 MM-diagnoosin saaneen potilaan terveystiedot, edustaen 54 prosenttia Suomen väestöstä. Potilaat oli diagnosoitu vuosien 2013 ja 2022 välillä.
”Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että uusia hoitostrategioita tarvitaan erityisesti iäkkäille ja heikkokuntoisille potilaille, jotka eivät sovellu kantasolusiirtoon”, Mattila totesi.
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kehittyvää hoitoa ja potilastuloksia neljässä suomalaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä: Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Varsinais-Suomen (VSSHP), Pirkanmaan (PSHP) ja Pohjois-Savon (PSSHP) sairaanhoitopiireissä. Nämä alueet kattavat yhteensä 2,75 miljoonaa asukasta ja noin 40 sairaalaa.
Potilaat tunnistettiin sairaaloiden tietovarantojen avulla, jotka oli yhdistetty kansallisiin rekistereihin. Perusterveydenhuollon diagnoosi- ja toimenpidetiedot kerättiin terveydenhuollon hoitorekisteristä (AvoHILMO), lääkkeiden ostotiedot Kelasta, kuolinpäivät Tilastokeskuksesta ja iän ja sukupuolen mukainen vertailukohortti Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
Potilaat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, olivatko he saaneet kantasolusiirron (SCT): 512 potilaalle oli tehty siirto, kun taas 1221 potilaalle ei ollut tehty siirtoa. Potilaat ryhmiteltiin myös diagnoosivuoden mukaan kahteen ajanjaksoon: 2013-2017 ja 2018-2022.
Mediaani-ikä diagnoosihetkellä oli 71,3 vuotta. Uusien lääkkeiden käyttö lisääntyi merkittävästi seuranta-aikana, erityisesti lenalidomidin käyttö ensilinjan hoidossa ja ylläpitohoidossa kantasolusiirron saaneiden keskuudessa.
Kantasolusiirron saaneiden potilaiden neljän vuoden elossaolo parani huomattavasti: 81,7 prosenttia vuosina 2013-2017 ja 93,0 prosenttia vuosina 2018-2022.
Kantasolusiirtoon soveltumattomien potilaiden kokonaiselossaoloajan mediaani (OS) kasvoi hieman: 41,3 kuukaudesta vuosina 2013-2017 43,8 kuukauteen vuosina 2018-2022. Tämä ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä.
Evolution of treatment practices and outcomes in multiple myeloma during 2013–2022: a Finnish real world registry study. Partanen A, Waltari M, Vikkula J, Mattila R, Närhi K, Eeva J, Putkonen M. Acta Oncologica (2025).
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Tavoitteena on helpottaa terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, mutta ehdotus herättää kysymyksiä byrokratian kasvusta ja yritysten asemasta mallissa.
Diabeteksen munuaistaudin seuranta ja diagnosointi ovat usein puutteellista Suomessa. Tämän vahvistaa kaksi Real-World Evidence (RWE) tutkimusta.
Pohjoismainen osasto kokoaa yhteen asiantuntijoita eri pohjoismaista, tarjoten foorumin, jossa tutkimus, poliittinen päätöksenteko ja terveydenhuollon arki kohtaavat.