Valmistautuminen EHDS-aikaan vaatii Ruotsissa mittavia investointeja
European Health Data Space -asetus (EHDS) muuttaa terveysdatan käyttöä koko Euroopassa.
Pohjoismaiden on ryhdyttävä yhteistyöhön life science -alalla
Lääkkeiden saatavuusajat eroavat suuresti maittain Euroopassa, ja erityisesti syöpälääkkeiden viiveet ovat kasvussa. Noin totesi Amgenin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Niilo Färkkilä puheenvuorossaan Medaffconin EMMA-tilaisuudessa. Hän muistutti myös, että lääkkeet ovat osa turvallisuutta, mitä ei saa unohtaa nykyisessä maailmantilanteessa.
Terveydenhuollon teknologian arviointiin (HTA, Health Technology Assessment) perustuvat päätökset määrittelevät, milloin ja millä ehdoilla uudet lääkkeet tulevat potilaiden käyttöön eri maissa. Färkkilän mukaan järjestelmän toimivuus vaihtelee Euroopan maittain huomattavasti.
”Lääkkeiden saatavuusajat eroavat suuresti maittain. Erityisesti syöpälääkkeiden viiveet kasvavat. Vuodesta 2020 alkaen hyväksytyistä lääkkeistä alle puolet on saatu käyttöön Pohjoismaissa. Harvinaislääkkeet jäävät järjestelmällisesti jälkeen saatavuudessa”, Färkkilä sanoo.
Heikko tilanne haastaa Pohjoismaat kehittämään uusia ratkaisuja yhdessä
Färkkilän mukaan tilanne haastaa Pohjoismaat kehittämään uusia ratkaisuja. Se on olennaista, sillä uusien hoitojen oikea-aikainen käyttöönotto parantaa potilaiden hoitotuloksia ja houkuttelee investointeja alueelle. Life science -innovaatioiden tosielämän vaikuttavuus on mahdollista todentaa vain, jos ne ovat markkinoilla.
Joustavat markkinoillepääsymallit, kuten dataohjatut hinnoittelu- ja maksumallit, mahdollistavat uusien hoitojen käyttöönoton ilman budjettien ylikuormittumista.
”Pohjoismainen yhteistyö lisää skaalautuvuutta, suurentaa otoskokoja ja parantaa kustannustehokkuutta. Samalla se vahvistaa alueen kilpailukykyä kansainvälisesti”, Färkkilä summaa.
Pohjoismaat voivat luoda ympäristön, jossa uudet hoidot saavuttavat potilaat nopeammin, jossa terveydenhuollon kestävyyttä vahvistetaan ja jossa talous kasvaa innovaatioiden ansiosta. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä maiden välillä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kesken.
”Suomessa on aivan ensiarvoisen tärkeää yksinkertaistaa lääkkeiden taloudellisen arvioinnin prosessia. Hallitusohjelman mukaisesti on liikuttava yhden toimijan suuntaan. Nykyinen avolääkkeiden arviointiprosessi on hyvä lähtökohta”, Färkkilä toteaa.
Life science on globaali kasvun ja kilpailukyvyn moottori
Färkkilä muistuttaa, että life science -ala on noussut globaaliksi kasvun ja kilpailukyvyn moottoriksi. Innovatiivisten lääkkeiden ja hoitomuotojen kysyntä kasvaa, kun väestö ikääntyy ja krooniset sairaudet lisääntyvät. Terveydenhuollon järjestelmien tehokkuutta on parannettava, jotta kasvava potilasmäärä voidaan hoitaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Pohjoismaisen toimintaympäristön ainutlaatuisia vahvuuksia ovat korkea koulutustaso, digitalisaatio ja laajat mahdollisuudet hyödyntää reaalimaailman dataa. Life science -sektori vauhdittaa kestävää talouskasvua ja houkuttelee kansainvälisiä investointeja.
Oman innovaatiokyvyn vahvistaminen on keskeinen osa Euroopan ja Pohjoismaiden riippumattomuutta ja turvallisuutta.
”Tämä on erittäin tärkeää muistaa nykyisessä tilanteessa. Lääkkeet on saatava osaksi Nato-rahoitusta”, Färkkilä toteaa.
Medaffconin vuosittainen EMMA-tapahtuma järjestettiin 10. syyskuuta Espoon modernin taiteen museossa – ja ensimmäistä kertaa myös Tukholmassa. Vuodesta 2016 lähtien EMMA on koonnut terveydenhuollon ja lääketeollisuuden asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä ajankohtaisten aiheiden ääreen.
