Äskettäin julkaistussa tutkimusartikkelissa kuvataan metastaattista ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) sairastavien potilaiden hoitoa sekä sitä, miten hoitokäytännöt ovat kehittyneet immunoterapian käyttöönoton jälkeen. Artikkeli julkaistiin Acta Oncologica -lehdessä (Metastatic NSCLC patients in the real world in Finland).
RWE-tutkimuksessa, jonka Medaffcon toteutti yhteistyössä Bristol Myers Squibbin kanssa, tutkittiin metastaattista NSCLC-potilaiden hoitoa. Siinä havainnollistettiin, miten hoitokäytännöt ovat muuttuneet immunoterapian ensimmäisistä vuosista nykypäivään.
”Keuhkosyöpä on yksilöllisen syövänhoidon eturintamassa. Hoito kehittyy nopeasti, ja se on ollut suorastaan vallankumouksellista. Se on muuttunut enemmän kuin missään muussa syöpätyypissä. Esimerkiksi uusia lääkkeitä syntyy jatkuvasti. Tätä kehitystä kuvataan artikkelissa”, sanoo Sr. Scientific Advisor Riikka Mattila Medaffconista. Osana yhteistyötä tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten hoitokäytännöt ovat kehittyneet kliinisessä rutiinihoidossa.
Mattilan mukaan tutkimus on erinomainen esimerkki sairaalatietojen merkityksestä. Ilman tällaisia tietoja, tutkimus olisi vaatinut huomattavaa manuaalista työtä. Tutkimus perustui Medaffconin CORE-tietokantaan, joka kattaa koko HUS-alueen tiedot vuosilta 2015-2025.
Tutkimuksessa tunnistettiin 646 potilasta, joilla oli metastaattinen NSCLC. Mukana oli potilaita, jotka olivat metastaattisia diagnosoidessa sekä potilaita, joiden syöpä eteni myöhemmin metastaattiseksi taudiksi ja jotka saivat systeemistä hoitoa. Potilaiden keski-ikä oli 70 vuotta.
Tutkimuksessa 19 prosentilla potilaista oli okasolusyöpä (SqC), 68 prosentilla adenokarsinooma ja 13 prosentilla muu kuin okasolusyöpä (non-SqC). Non-SqC potilaista 53 prosenttia oli naisia, kun taas SqC potilaista vain 32 prosenttia oli naisia.
Artikkelin mukaan hoidot muuttuivat huomattavasti ajan myötä, ja immunoterapian (IO) ja tyrosiinikinaasin estäjien (TKI) käyttö lisääntyi. Kokonaiselossaoloajan mediaani oli 8 kuukautta pelkkää kemoterapiaa saaneilla, 12 kuukautta IO-hoitoa saaneilla, 1 vuosi ja 2 kuukautta IO-hoitoa yhdistettynä kemoterapiaan saaneilla ja 2 vuotta TKI-hoitoa saaneilla.
Mattila huomauttaa, että tutkimuksessa tarkasteltiin myös PD-L1:n ilmentymistä immunologisten hoitojen yhteydessä. Tällaisia tietoja ei ole helposti saatavilla muissa maissa, koska niitä ei kirjata laaturekistereihin. PD-L1 on oleellinen esimerkiksi valittaessa IO-hoitoja soveltuville potilaille.
Mattilan mukaan eri tutkimusten tulosten vertailu on haastavaa keuhkosyövän heterogeenisuuden vuoksi.
Medaffcon toteutti tutkimuksen yhteistyössä Bristol Myers Squibbin kanssa, joka tuki ja tilasi hankkeen, sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n kanssa, jonka kliiniset asiantuntijat osallistuivat tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten tulkintaan.
Metastatic NSCLC patients in the real world in Finland Ekroos H, Hölsä O, Kreutzman A, Nikkola L, Vikkula J, Mattila R, Knuuttila A. Acta Oncologica (2025).
Medaffcon esitteli suomalaista tosielämän tietoa Euroopan keuhkosyöpäkongressissa
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Tavoitteena on helpottaa terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, mutta ehdotus herättää kysymyksiä byrokratian kasvusta ja yritysten asemasta mallissa.
Diabeteksen munuaistaudin seuranta ja diagnosointi ovat usein puutteellista Suomessa. Tämän vahvistaa kaksi Real-World Evidence (RWE) tutkimusta.
Pohjoismainen osasto kokoaa yhteen asiantuntijoita eri pohjoismaista, tarjoten foorumin, jossa tutkimus, poliittinen päätöksenteko ja terveydenhuollon arki kohtaavat.
Sr. Scientific Advisor
PhD
Riikka liittyi Medaffconiin helmikuussa 2021. Hänellä on laaja-alainen kokemus eri terapia-alueilta aina ateroskleroosista ja syntymäasfyksiasta hermorappeumasairauksiin. Tutkimuskokemusta hänellä on lähes 15 vuotta, josta kolme Saksassa Max Planck instituutissa. Riikan väitöskirja vuodelta 2011 keskittyi kolesterolin aineenvaihduntaan.
Riikan vahvuuksiin kuuluu laaja-alainen osaaminen ja kiinnostus eri terapia-alueisiin, sekä into ja kokemus tieteen kommunikointiin niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Hän nauttii Medaffconilla monipuolisista projekteista ja tutkimuksen vaikuttavuudesta.
Tosielämän tutkimuksissa Riikkaa kiehtoo se, että dataa on, ja kertyy lisää koko ajan, ja valtaosa siitä on hyödyntämättä. Siellä on potentiaalia löydöksiin, joilla voidaan auttaa potilaita ja lääkäreitä sekä lääketeollisuutta. Hän myös iloitsee siitä, että terveydenhuollon päätökset enenevissä määrin perustuvat tutkittuun tietoon.