Eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) valmistelu etenee Suomessa kansallisella tasolla, mutta haasteita kasautuu hyvinvointialueille ja järjestelmätoimittajille, joiden on sopeutettava rakenteensa EU:n formaatteihin ja rajapintoihin.
Eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) toteuttaminen etenee Euroopan unionissa ja Suomi on prosessissa vahvassa asemassa. Maassa on vakiintunut lainsäädäntö ja pitkälle kehittynyt infrastruktuuri sekä terveystietojen ensisijaista että toissijaista käyttöä varten. Paikallistasolla on kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita – erityisesti resurssien, osaamisen ja datan valmiuden osalta.
Järjestelmän valmisteluun on aikaa vain kolme ja puoli vuotta. Sitran ohjelmajohtajan Markus Kalliolan mukaan suurimmat haasteet kohdistuvat hyvinvointialueisiin ja järjestelmätoimittajiin, joiden on sovitettava järjestelmänsä EU:n formaattien ja rajapintojen mukaisiksi.
”Potilastietojärjestelmien yhteentoimivuus on keskeinen haaste. EHDS edellyttää, että lääkemääräykset ja potilaskertomukset ovat yleiseurooppalaisessa muodossa vuoteen 2029 mennessä ja laboratorio- ja kuvantamistulokset sekä sairaalasta kotiutumisen tiedot vuoteen 2031 mennessä”, Kalliola sanoo.
Toteutus edellyttää suuria investointeja infrastruktuuriin, tietomallien yhdenmukaistamiseen ja metatietojen kuvaamiseen hyvinvointialueilla. Myös kansalliset toimijat – kuten sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Findata – tarvitsevat lisäresursseja vastuualueidensa laajentuessa.
”Nykyiset talousarviokehykset eivät mahdollista täysimittaista täytäntöönpanoa. Uusia päätöksiä tarvitaan jo tällä hallituskaudella”, Kalliola toteaa.
Viranomaiset on nimettävä vuoteen 2027 mennessä ja koko järjestelmän on oltava toiminnassa vuoteen 2029 mennessä. Aikataulu on tiukka, mutta Kalliolan mukaan Suomessa on poikkeuksellisen vahvat lähtökohdat. Toisiolaki (2019) ja pitkään kehitetyt Kanta-palvelut luovat vankan pohjan eurooppalaiselle terveystiedon aikakaudelle. Kanta-palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansalaisten käytössä olevia digitaalisia palveluita.
”Monet ratkaisut, jotka ovat uusia muissa maissa, ovat jo arkipäivää Suomessa”, hän muistuttaa.
Suomen kansallinen terveystietoluettelo ja Findatan lupamenettelyt muistuttavat jo pitkälti mallia, jota EHDS:ssä otetaan käyttöön kaikkialla Euroopassa. Tulevaisuudessa toisiokäyttö laajenee kattamaan genomi- ja hyvinvointitiedot sekä kliinisen tutkimuksen aineistot, mikä avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja tietojen jakamiselle.
EHDS yhdenmukaistaa terveystietojen rajapinnat ja tietomallit koko EU:n alueella, mikä mahdollistaa rajat ylittävän tietojenvaihdon ja johdonmukaiset eettiset ja tietosuojaa koskevat käytännöt. Suomelle tämä tarkoittaa sekä mahdollisuutta vaikuttaa standardien määrittelyyn että velvollisuutta yhdenmukaistaa kansalliset ratkaisut niiden kanssa.
Toistaiseksi kansalaisten, lääkäreiden ja tutkijoiden tietoisuus EHDS:stä ja sen vaikutuksista on vielä vähäistä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat avainasemassa viestinnässä, mutta onnistunut täytäntöönpano edellyttää laajempaa sitoutumista kaikilla tasoilla.
Sitra tukee Suomen kansallista EHDS-valmistelua tarjoamalla tietoa ja edistämällä sidosryhmäyhteistyötä. Sitra on eduskunnan alaisuudessa toimiva itsenäinen julkinen rahasto, joka ei ole osa valtionhallintoa.
”Kiinnostus todennäköisesti kasvaa, kun muutos näkyy jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi kun vuonna 2029 reseptilääkkeen noutaminen toisesta EU-maasta tulee mahdolliseksi ilman erityisjärjestelyjä”, Kalliola ennustaa.
Valmistautuminen EHDS-aikaan Ruotsissa edellyttää suuria investointeja.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Tavoitteena on helpottaa terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, mutta ehdotus herättää kysymyksiä byrokratian kasvusta ja yritysten asemasta mallissa.
Diabeteksen munuaistaudin seuranta ja diagnosointi ovat usein puutteellista Suomessa. Tämän vahvistaa kaksi Real-World Evidence (RWE) tutkimusta.
Pohjoismainen osasto kokoaa yhteen asiantuntijoita eri pohjoismaista, tarjoten foorumin, jossa tutkimus, poliittinen päätöksenteko ja terveydenhuollon arki kohtaavat.