Toisiolakia uudistetaan vuonna 2026 – tutkimuskäyttöön tarkoitetun datan hyödyntäminen sujuvoituu
Toisiolain uudistuksessa otetaan käyttöön uusi hajautettu toimintamalli nykyisen Findataan keskitetyn rinnalle.
Uudet tutkimukset vahvistavat tarpeen tehostaa diabeteksen ja diabeteksen munuaistaudin hoitoa Suomessa
Diabeteksen munuaistaudin seuranta ja diagnosointi ovat usein puutteellista Suomessa. Tämän vahvistaa kaksi tosielämän tutkimusta (Real-World Evidence, RWE), joista ensimmäinen julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä keväällä 2025 ja toinen Diabetes Research and Clinical Practice -lehdessä tammikuussa 2026. Nämä tutkimukset tuottivat ajantasaista tietoa diabeteksen ja diabeteksen munuaistaudin hoidosta sekä tunnistivat tekijöitä, jotka liittyvät hoidon heikkoon toteutumiseen.
Ensimmäinen tutkimus hyödynsi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) perusterveydenhuollon tietoaltaan aineistoa. Jatkotutkimus oli huomattavasti laajempi. Siinä hyödynnettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, pääkaupunkiseutukuntien perusterveydenhuollon, Keusoten, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä Tilastokeskuksen aineistoja.
Tutkimuksiin sisällytettiin henkilöt, joilla oli joko diabetesdiagnoosi tai merkintä diabeteslääkityksen käytöstä vähintään vuodesta 2008 alkaen. Diabeteksen esiintyvyys Suomessa oli 9,9 % vuonna 2021. Jatkotutkimuksessa tarkasteltiin glukoosi- ja munuaistoiminnan seurantaa, kroonisen munuaissairauden diagnosointia sekä SGLT-2-estäjälääkityksen lopettaneiden hoitotuloksia suurissa potilasalaryhmissä.
Medaffconin Senior Scientific Advisor Kristiina Uusi-Rauva pitää tutkimusten tuottamaa näyttöä diabeteksen hoidon ja diabeteksen munuaistaudin seurannan puutteista merkittävänä. Tulokset korostavat tarvetta ryhtyä konkreettisiin toimiin näiden varsin yleisten mutta hoitokustannuksiltaan kalliiden sairauksien hoidon parantamiseksi. Munuaissairaus voi edetä oireettomasti, mutta se voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.
Jatkotutkimuksen laaja aineisto osoitti, että vaikka diabetesta sairastavilla ihmisillä oli keskimäärin 40–50 terveydenhuollon kontaktia vuodessa (mediaanimäärä: 15–18), vain kolmannekselle heistä oli tehty vuosittainen virtsan albumiini–kreatiniinisuhteen (UACR) mittaus. Uusi-Rauva toteaa, että se on keskeinen tutkimus munuaissairauden varhaisessa toteamisessa.
”Jatkotutkimus osoitti myös, että UACR-testiin sitoutumiseen liittyviä tekijöitä on paljon. Myönteisiä tekijöitä olivat korkeampi ikä, miessukupuoli, tyypin 2 diabetes, matalammat HbA1c-arvot, asuinkunta sekä kalenterivuosi”, Uusi-Rauva kertoo.
SGLT-2-estäjä oli määrätty viidesosalle diabetesta sairastavista, mutta näistä joka kolmas lopetti lääkityksen vuoden kuluessa. Munuaiskomplikaatioiden ja sydämen vajaatoiminnan yleisyys oli koholla SGLT-2-estäjälääkityksen lopettaneilla.
Ensimmäinen tutkimus osoitti, että myös Keusotessa vain osa diabetesta sairastavista sai tarvittavat munuaistoiminnan seurantatutkimukset. UACR-mittausten määrä oli vähäinen ja laskennallisen glomerulussuodatusnopeusmäärityksen potilaskohtaiset määrät vähenivät vuosien saatossa, mikä viittaa siihen, ettei munuaistoiminnan seuranta toteudu suositusten mukaisesti, selkeästä tarpeesta huolimatta. (Viite: Suomen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Diabeettinen munuaistauti.)
Myös glykemian hoidossa on haasteita
Munuaistoiminnan lisäksi haasteita on myös diabetesta sairastavien glykeemisissa hoitotuloksissa. Molemmat tutkimukset osoittivat isoja eroja diabetesta sairastavien HbA1c-arvoissa: jälkimmäisessä tutkimuksessa 29 % tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 75 % tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavutti hyvän HbA1c-tason (≤53 mmol/mol).
”Tyypin 1 diabetesta sairastavilla tulokset viittasivat vaikeuksiin saavuttaa hoitotavoitteita ja tämä haaste on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä”, Uusi-Rauva toteaa.
Terveydenhuollon tietoaineistojen hyödyntäminen hoidon tehostamisessa
Diabeteksen liitännäissairauksien, kuten munuaissairauden, seuranta ei ole pääkaupunkiseudulla ja Keusoten alueella riittävää. Erityisesti UACR-tutkimusten määrää tulisi lisätä, ja munuaistoiminta tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa kaikilla diabetesta sairastavilla henkilöillä.
Tutkimus korostaa rakenteisen tiedon hyödyntämisen potentiaalia. Perusterveydenhuollon tietoaltaista saadaan arvokasta tietoa hoidon toteutumisesta ja laadusta.
Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Medaffconin, lääkeyhtiö Bayerin sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kliinisten asiantuntijoiden kanssa.
Lue lisää
Diabeteksen munuaistaudin toteaminen on puutteellista Keusoten alueella
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
