Kun on kyse vaikuttavasta, näyttöön perustuvasta terveydenhuollosta, keskustelu ei tapahdu eristyksissä. Sitä käydään yhä useammin yli rajojen. Yksi tämän vuoropuhelun foorumeista on ISPOR Nordic Chapter, pohjoismaiden ääni kansainvälisessä ISPOR-verkostossa.
ISPOR Nordic Chapter kokoaa yhteen toimijoita eri puolilta pohjoismaita, tarjoten foorumin, jossa tutkimus, poliittinen päätöksenteko ja terveydenhuollon arki kohtaavat. Yhteisöön kuuluu noin 100 jäsentä, joilla on yhteinen tavoite: edistää tehokkaampaa, kestävämpää ja näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa.
Medaffcon on aktiivisesti mukana ISPOR Nordic Chapterin toiminnassa. Medaffconin Ruotsin maajohtaja Lisse-Lotte Hermansson ja Principal Consultant Jarmo Hahl osallistuvat verkoston ja sen toiminnan kehittämiseen.
Hermansson toimii hallituksen jäsenenä ja johtaa tekoälyyn keskittyvää työryhmää (WS5: AI). Hahl puolestaan johtaa työryhmää, joka käsittelee yhteistä kliinistä arviointia (Joint Clinical Assessment, JCA) ja siihen liittyviä EU:n aloitteita (WS3: Collaboration on EU JCA in the Nordics).
Työryhmät on koottu huolellisesti: kussakin ryhmässä on kahdeksan jäsentä, jotka edustavat eri pohjoismaita ja erilaisia organisaatioita, mikä takaa monipuoliset näkökulmat ja vaikuttavat keskustelut. Osaston työn ytimessä ovat tämän päivän terveydenhuollon kiireellisimmät ja ajankohtaisimmat kysymykset.
”Toimintamme ytimessä ovat kustannusvaikuttavuuden arviointi, terveydenhuollon resurssien asianmukainen kohdentaminen, potilaiden raportoimat tulokset sekä uusien hoitojen ja teknologioiden arviointi pohjoismaisessa kontekstissa”, Hahl kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivista ja tavoitteellista sitoutumista. Osasto järjestää säännöllisesti kokouksia ja työpajoja, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa, tukevat ammatillista kehitystä ja tarjoavat arvokkaita verkostoitumismahdollisuuksia.
”ISPOR Nordic Chapter toimii sillanrakentajana tutkimuksen ja käytännön päätöksenteon välillä siinä vaiheessa, kun tiede kohtaa terveydenhuollon arjen”, Hermansson tiivistää.
Yksi osaston tärkeimmistä tavoitteista on vahvistaa pohjoismaiden näkyvyyttä kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on varmistaa, että pohjoismaisen osaston johtamat paneelikeskustelut, posterit ja esitykset ovat säännöllisesti esillä kansainvälisissä ISPOR-tapahtumissa ja heijastavat verkoston jatkuvaa työtä ja asiantuntemusta.
Lisäksi verkosto kokoontuu neljännesvuosittain inspiroiviin ja ajankohtaisiin kokouksiin Teamsin välityksellä. Näissä kokouksissa jaetaan näkökulmia ja vaihdetaan ajatuksia pohjoismaisen terveydenhuollon tulevaisuudesta.
Kannustamme sinua liittymään ISPOR Nordic Chapter yhteisöön. Jäsenenä sinulla on mahdollisuus osallistua merkityksellisiin keskusteluihin, vahvistaa ammatillista verkostoasi ja auttaa muokkaamaan terveystaloustieteen ja terveydenhuollon tulevaisuutta Pohjoismaissa.
Osastolla on useita aktiivisia työryhmiä, jotka käsittelevät keskeisiä aiheita: jos olet kiinnostunut osallistumaan yhteiseen kliiniseen arviointiin keskittyvään työryhmään (WS3: Collaboration on EU JCA in the Nordics) tai tekoälyyn keskittyvään työryhmään (WS5: AI), ota yhteyttä Jarmo Hahliin (WS3) tai Lisse-Lotte Hermanssoniin (WS5) ja kysy lisää.
Mitä muistat marraskuun ISPOR-konferenssista? Lue katsauksemme viimeisimmästä ISPOR Europe -konferenssista ja katso, mitä aiheita kannattaa seurata vuonna 2026!
ISPORin pohjoismaisen osaston ensimmäinen kokous järjestettiin huhtikuussa 2025: Ruotsin TLV päivittää harvinaissairauksien lääkkeiden korvausmallia.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Tavoitteena on helpottaa terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, mutta ehdotus herättää kysymyksiä byrokratian kasvusta ja yritysten asemasta mallissa.
Diabeteksen munuaistaudin seuranta ja diagnosointi ovat usein puutteellista Suomessa. Tämän vahvistaa kaksi Real-World Evidence (RWE) tutkimusta.
Suuri osa psoriaasia sairastavista potilaista joutuu vaihtamaan biologista hoitoa sen aloittamisen jälkeen. Tämä havainto käy ilmi kahdesta RWE-tutkimuksesta.
Principal Consultant
MSc (Economics)
+358 40 139 4001
jarmo.hahl@medaffcon.com
Jarmo liittyi osakkaana ja toimitusjohtajana Medaffconiin vuonna 2010 työskenneltyään sitä ennen erilaisissa lääketeollisuuden asiantuntija- ja johtotehtävissä kahdeksan vuoden ajan. Jarmolla on taloustieteellinen peruskoulutus ja ennen lääketeollisuuteen siirtymistä hänellä oli virka Turun kauppakorkeakoulussa ja hän työskenteli myös tutkijana Turun Yliopistollisessa sairaalassa.
Jarmolla on vahva osaaminen uusien terveysteknologian innovaatioiden ja viranomaisten, markkinoiden ja asiakkaiden vaatimusten ja odotusten yhteensovittamisesta. Hän tuo Medaffconiin lisäksi kattavaa kokemusta terveystaloustieteestä ja sen sovelluksista tutkimuksen ja kaupallistamisen näkökulmasta sekä laaja-alaista ymmärrystä jatkuvasti muuttuvasta toimintaympäristöstä.
“Access-näkökulmasta Suomen terveysteknologiamarkkina muuttuu koko ajan vaativammaksi ja siksi myös omasta näkökulmasta kiinnostavammaksi. Toisaalta lisääntyvät vaatimukset terveydenhuollon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi laajentavat toimintakenttää ja Medaffconin mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä terveydenhuoltoa kokonaisuutena.”
Country Director Sweden
M.Sc (Econ.) & M.Sc (Health Econ)
+46 73 447 47 27
lisse-lotte.hermansson@medaffcon.com
Lisse-Lotte aloitti Medaffconilla 1. lokakuuta 2024. Ennen sitä hän työskenteli ruotsalais–saksalaisessa yrityksessä. Chief Scientific Officer -roolissa (CSO) Lisse-Lotte konsultoi eurooppalaisia yrityksiä erityisesti pohjoismaiseen dataan ja market accessiin liittyvissä asioissa. Koulutukseltaan hän on M.Sc (Econ.) Helsingin kauppakorkeakoulusta ja M.Sc (Health Econ) Karolinskasta Tukholmasta. Hän on myös terveystaloustieteen väitöskirjaopiskelija Turun Yliopistossa. Lisse-Lotten vahvuus on pitkä kokemus kansainvälisestä lääketeollisuudesta ja lääkinnällisistä laitteista. Ruotsissa hän on asunut yli 20 vuotta.
Terveysalalla Lisse-Lottea kiinnostavat datan hyödyntämisen uudet mahdollisuudet. Tekoälyn myötä datan syntetisoiminen ja digitaaliset kaksoset kehittyvät niin, että ne voivat oikeasti tukea terveydenhuoltoa ja nopeampaa lääketutkimusta. Innovatiiviset ratkaisut eivät ole hyödyksi, jos niitä ei saada markkinoille ja jokapäiväiseen käyttöön.
Vanhat mallit loppuvat ja potilasdataa hyödynnetään kliinisten tutkimusten rinnalla. Se avaa kustannustehokkaamman mahdollisuuden parempaan potilashoitoon. Sen täytyy olla yksilöllisempää niin, että lääkkeet, diagnostiikka ja laitteet tulevat oikeille potilaille oikeaan aikaan.