Medaffcon esitteli suomalaista tosielämän tietoa Euroopan keuhkosyöpäkongressissa
Medaffconin Euroopan keuhkosyöpäkongressin (ELCC) posterissa esiteltiin keskeisiä tuloksia tuoreesta ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) koskevasta tutkimuksesta.
Neurologian ja psykiatrian lääketutkimuksessa on lähivuosina odotettavissa uusia läpimurtoja, jotka voivat muuttaa hoitokäytäntöjä ja parantaa potilaiden elämänlaatua merkittävästi. Medaffcon osallistuu kehitystyöhön tekemällä esimerkiksi RWE-tutkimuksia.
Neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoitoon ei ole tullut uusia lääkkeitä kuten vaikkapa syövän hoitoon. Medaffconin Scientific Advisor, PhD Riikka Mattilan mukaan tähän on useita syitä.
”Panostukset neurologisten ja psykiatristen sairauksien lääkekehityksen riskit ovat suuria, sillä ne ovat vaikeasti mitattavia sairauksia. Syövässä saadaan konkreettisia lukuja”, Riikka Mattila sanoo.
Mattila työskenteli Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa ja tutki Alzheimerin tautia ennen kuin tuli Medaffconille. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Max Planck -instituutissa Göttingenissä Saksassa.
Medaffcon pystyy auttamaan lääkeyrityksiä myös neurologian ja psykiatrian tutkimuksissa. Tosielämän tiedosta johdettu tosielämän näyttö (real world evidence, RWE) osoittaa hoidon arvon potilaiden hoidossa. Myös neurologiassa ja psykiatriassa auttaa se, että Suomi on RWE-tutkimuksen mallimaa. Terveydenhuoltojärjestelmän tieto on digitaalisessa muodossa, jokaisella kansalaisella on henkilötunnus ja tutkimuslainsäädäntö on progressiivista.
”Neurologian ja psykiatrian alalla Medaffcon voi hoitaa kaikki RWE- ja Market Access -tutkimukset”, Mattila kertoo.
Neurologisessa ja psykiatrisessa tutkimuksessa data linkataan esimerkiksi tuloihin. Ihmisen tulot voivat olla olennainen tieto, sillä vaikkapa masennus on voinut vaikuttaa ihmisen koulutukseen ja sitä kautta tuloihin.
Riikka Mattila muistuttaa, että monet erilaiset faktat ja sosioekonomiset tiedot pystytään Suomessa erinomaisesti kaivamaan rekistereistä henkilön omistamien autojen lukumäärästä lähtien. Tärkeimmät tiedonlähteet ovat Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus.
Monet neurologiset ja psykiatriset sairaudet ovat monimutkaisia asioita, jotka kirjataan tekstinä. On vaativaa tulkita, millainen on sairauden vakavuusaste. Riikka Mattilan mukaan sellainen esimerkiksi masennus.
Mielenterveyshäiriöissä geneettiset, biologiset, psykologiset ja ympäristötekijät kietoutuvat toisiinsa. Aivot ja hermosto ovat monimutkaisia ja ihmisten yksilölliset erot voivat olla isoja.
Tiedon hankkiminen edellyttää tekstihakuja ja tekstilouhintaa, joita Medaffcon pystyy tekemään. Myös manuaalipoiminta on mahdollista. Se tarkoittaa, että lääkäri poimii tiedot potilastietojärjestelmästä yksitellen.
”Tekstilouhinnan haasteena on se, että potilaskertomusten kuvaukset eroavat toisistaan paljonkin. Onneksi standardisointia on tapahtunut viime vuosina”, Scientific Advisor ja PhD Riikka Mattila sanoo.
Uusia lääkkeitä on tulossa ainakin Alzheimerin taudin hoitoon. Nykyiset hoidot Alzheimerin taudissa ovat oireita lievittäviä. Parhaat ehkäisevät toimenpiteet liittyvät terveellisiin elämäntapoihin ja varhaiseen riskitekijöiden hallintaan. Parantavaa lääkettä ei ole.
Lääketutkimus pyrkii kehittämään niin sanottuja neuroprotektiivisia lääkkeitä, jotka voivat hidastaa tai estää hermosolujen tuhoutumista. Siten ne hidastavat taudin etenemistä varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla.
Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on jo hyväksynyt myyntiin uuden Alzheimerin taudin hoitoon sopivan lääkkeen, lekanemabin, joka voi hidastaa muistin heikkenemistä. Euroopan lääkevirasto EMA ei suosittele lääkkeelle myyntilupaa, koska se arvioi haittojen olevan suuremmat kuin hyödyt. Haitoiksi on mainittu esimerkiksi turvotus ja mikroverenvuodot aivoissa.
Neurologiset ja psykiatriset sairaudet ovat erittäin kalliita yhteiskunnalle ja niiden inhimilliset vaikutukset ovat suuria. Kustannukset ja muut vaikutukset ovat sekä suoria että epäsuoria. Niitä on mahdollista selvittää RWE-tutkimusten avulla.
Aiemmin Medaffcon on tutkinut yhteistyössä Terveystalon kanssa migreenin kustannuksia.
Migreeniä sairastaa Suomessa kaikkiaan jopa 700 000 ihmistä. Tulokset osoittivat, että migreenipotilaat käyttävät 1,7 kertaa muita enemmän terveydenhuollon resursseja ja heillä on sairauspoissaoloja tuplasti enemmän kuin muilla.
Tästä koostuu isoja kustannuksia yhteiskunnalle ja yrityksille. Yhden sairauspäivän kustannus työnantajalle on keskimäärin 300 euroa.
”Voimme aina laskea sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Esimerkiksi masennusta sairastavalta ihmiseltä voivat jäädä koulut käymättä ja sillä on seurauksia, joita voimme selvittää”, Scientific Advisor ja PhD Riikka Mattila toteaa.
Hän korostaa, että isojen sairauksien vaikutukset ovat isoja sekä koko yhteiskuntaan kuin yksilöihinkin. Se pätee niin Alzheimerin tautiin kuin masennukseenkin.
Sairastaminen ei vaikuta olevan vähenemään päin. Esimerkiksi varhaisen Alzheimerin taudin sairastavuus kasvaa koko ajan Suomessa. Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tuoreen tutkimuksen mukaan työikäisten Alzheimerin taudin ilmaantuvuus lähes kaksinkertaistui kahdentoista vuoden seurantavälillä.
Medaffconin Euroopan keuhkosyöpäkongressin (ELCC) posterissa esiteltiin keskeisiä tuloksia tuoreesta ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) koskevasta tutkimuksesta.
Johan Rehnberg aloitti tieteellisenä neuvonantajana Medaffconin Ruotsin toimistossa elokuussa 2024. Hän on dynaaminen tutkija, joka arvostaa mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja kehittää taitojaan - mahdollisuuksia, joita Medaffcon tarjoaa.
Algoritmi kehitettiin alun perin poimimaan tupakointitietoja potilasteksteistä, jotta voitiin analysoida tupakoinnin vaikutuksia leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Nykyään sitä hyödynnetään myös keuhkosyöpätutkimuksessa.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.com
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”