Suomi kehittää mallia digihoitojen korvattavuudelle ja arvioinnille

Suomalaiset ovat digitaidoiltaan Euroopan kärkeä. Nyt Suomi kehittää mallia, joka selkeyttäisi digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen käyttöönottoa. Tavoitteena on tehdä Suomesta houkutteleva paikka teknologian kehittäjille sekä tarjota parhaat mahdolliset ratkaisut potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Suomi tähtää edelläkävijäksi terveydenhuollon digiratkaisujen kehittäjänä ja hyödyntäjänä. Tähän on hyvät edellytykset, koska Suomi on jo nyt digitaalisessa kyvykkyydessä maailman huippua. Euroopan unionin tekemän Desi-indeksin mukaan Suomi on digitaalisesti Euroopan kyvykkäin maa.

Digitaaliset ratkaisut ovat nykyisin kiinteä osa terveydenhuoltoa ja niitä hyödynnetään lääkärin diagnosoimien sairauksien hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä. Digihoidot voivat olla esimerkiksi näyttöön perustuvia digitaalisia terapioita tai itsehoito-ohjelmia. Erona lääkkeisiin on kuitenkin se, että lääkkeille on olemassa vakiintuneet arviointi- ja korvattavuuskäytännöt sekä jakeluväylät. Digihoidoilta nämä vielä puuttuvat monessa maassa, kuten Suomessa. Se vaikeuttaa ja hidastaa digihoitojen ottamista käyttöön.

Pilotti etsii mallia digihoitojen korvattavuudelle

Suomessa käynnistyy tänä vuonna kokeilu, jonka tavoitteena on rakentaa ehdotus toimivasta digihoitojen korvattavuus ja arviointimallista.

”Kokeiluun otetaan mukaan 10 sovellusta tai laitetta, jotka tulevat käyttöön hyvinvointialueilla. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten digitaaliset hoidot voidaan liittää osaksi suomalaista terveydenhuoltoa”, digihoitokokeilusta sosiaali- ja terveysministeriössä vastaava erityisasiantuntija Tomi Laitinen kertoo.

Valtakunnallista pilottia koordinoi DigiFinland. Kokeilut ministeriö toteuttaa yhteistyössä Kelan, Sitran ja FinCCHTA:n kanssa.

Kokeiluun voi hakea mukaan Suomessa tuotetuilla ja kehitetyillä ratkaisuilla. Sovelluksen tai laitteen tulee perustua lääkärin määrittämään diagnoosiin ja se voi olla MDR tai non-MDR laite tai sovellus. Haku kokeiluun on auki 6. elokuuta asti, ja päätökset mukaan valittavista tehdään elo-syyskuussa. Kokeilu alkaa marraskuussa 2025 ja se kestää lokakuuhun 2026.

Hyötyjä yrityksille ja tietopohjaa päätöksentekoon

”Kokeilun tuloksena syntyy arviointi ja yhteenveto toimintamallin soveltuvuudesta suomalaiseen terveydenhuoltoon sekä tietoa tarvittavista muutoksista, jos digihoidot halutaan korvata sairausvakuutuksesta”, Tomi Laitinen kertoo.

Laitisen mukaan kokeilu tarjoaa siihen osallistuville yrityksille mahdollisuuden saada tietoa oman ratkaisun toimivuudesta ja tuloksista. Tavoitteena on, että tämä tieto voi auttaa yrityksiä myös kansainvälistymään.

Lisäksi kokeilussa valmistuu ehdotus sovellusten tuottaman datan tallentamisesta ja käytöstä. Kokeilussa tehdään myös ehdotus sovellusten keskitetystä jakelumallista.

Kansainväliset mallit ja standardit pohjana

Suomen arviointimallin rakentamiseen haetaan vertailutietoa muiden Euroopan maiden malleista, esimerkiksi Saksan DiGA-mallista ja Ranskan PECAN- mallista. Suomalaisen mallin tulee olla myös linjassa eurooppalaisen laatuarviointistandardin (CEN-ISO/TS 82304-2) sekä Pohjoismaiden NordDEC -terveyssovelluskriteeristön kanssa.

Digihoitokokeilun lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt laajan yhteistyöverkoston, joka kokoaa yhteen kansainvälisille markkinoille suunnattua, suomalaista digitaalisen terveyden osaamista eri teemojen ympäriltä. Digital Health Finland -verkoston toiminnan tavoitteena on vauhdittaa suomalaisten digiterveysratkaisujen kansainvälistymistä.