Keskusteluja lääkkeiden oikeudenmukaisesta hinnoittelusta Ruotsin terveystaloustieteen päivillä

Ruotsin terveystaloustieteellinen yhdistys (SHEA) järjesti toukokuussa vuosittaisen konferenssinsa, jossa tarjottiin arvokasta tietoa terveystaloustieteen keskeisistä aiheista, kuten tilastollisesta mallintamisesta, terveysteknologian arvioinnista (HTA), korvauspäätöksistä ja meneillään olevista tutkimuksista.

Yhtenä toistuvana keskustelunaiheena on Ruotsin lääkekorvausviraston (TLV) rooli. Tänä vuonna erityisen mielenkiintoisessa keskustelussa keskityttiin siihen, miten sairauden vakavuuden arviointi vaikuttaa TLV:n halukkuuteen maksaa uusista hoidoista. Medaffconin Scientific Advisor Johan Rehnberg osallistui tilaisuuteen.

Rehnbergin mukaan esityksissä käsiteltiin myös sitä, voiko TLV:n uusi harvinaislääkkeiden hinnoittelumalli vaikuttaa uusien harvinaislääkkeiden saatavuuteen.

Rehnberg totesi, että eräässä esityksessä tutkittiin myös sitä, ovatko TLV:n maksuhalukkuuden kynnysarvot niin sanottuja ”pehmeitä” kynnysarvoja, jotka voidaan toisinaan ylittää, vai ”kovia” kynnysarvoja, joita ei ylitetä.

”TLV:n päätösten alustavat analyysit viittaavat siihen, että kyseessä on kovat kynnysarvot, vaikka niitä ei virallisesti sellaisiksi olekaan merkitty”, Rehnberg selitti.

Rehnberg oli erityisen kiinnostunut analyysistä, joka osoitti, että näitä epävirallisia raja-arvoja ei vain ole olemassa, vaan ne ovat käytännössä kovia rajoja, joita ei ylitetä.

”Tämä tieto on hyödyllistä, kun keskustellaan lääkeyritysten kanssa Ruotsin markkinoillepääsystä. TLV ei julkisesti kerro kynnysarvojaan, eivätkä kaikki välttämättä tunne TLV:n epävirallisia kynnysarvoja”, Rehnberg sanoi.

TLV:hen liittyvät aiheet kiinnostivat Rehnbergiä erityisesti, koska hän on aiemmin työskennellyt TLV:ssä, arvioiden sairauksien vakavuutta ja osallistuen sisäisiin arviointiprosesseihin.

Näkökulmia hinnoittelun määrittämiseen

Belfastissa sijaitsevan Queen’s Universityn terveystaloustieteen professori Christopher McCabe puhui lääkkeiden oikeudenmukaisesta hinnoittelusta ja esitti erilaisia näkökulmia siihen, miten hinnoittelu määräytyy ja mitä yhteiskunnan pitäisi olla valmis maksamaan lääkeyhtiöille niiden tuotteista.

”Hän otti esimerkiksi esille kysymyksen siitä, onko oikeudenmukaista, että Euroopan markkinoiden pitäisi kattaa sellaisten tuotteiden tutkimus- ja kehityskustannukset, jotka on kehitetty ensisijaisesti Yhdysvaltojen markkinoille ja joiden osalta yritykset ovat jo saattaneet saada takaisin merkittävän osan tutkimus- ja kehityskustannuksistaan”, Rehnberg sanoi.

Lina Koppel, Stanfordin yliopiston metatutkimuksen innovaatiokeskuksen postdoc-tutkija, piti esityksen metatieteestä ja toistettavuuskriisistä ja käsitteli sen vaikutuksia tieteelliseen tutkimukseen.

”Hänen esityksessään nousi esiin mielenkiintoinen seikka siitä, että yllättävän harvat tutkimukset voidaan toistaa samanlaisin tuloksin, mikä on ilmiö, joka on havaittu useimmilla tutkimusaloilla”, Rehnberg totesi.

”Tätä kuvaa mutkistaa kuitenkin se, että ei ehkä ole realistista odottaa tulosten toistuvan eri populaatioissa tai eri aikoina. Ehkä alkuperäinen tulos oli pätevä alkuperäisessä kontekstissaan, mutta ei enää päde uudessa testatussa ympäristössä. Onko tämä sitten toistamisen epäonnistuminen? Vai heijastaako se yksinkertaisesti sitä, miten maailma todella toimii?”

Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.