Evästeet

Hei! Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä ja muita vastaavia työkaluja. Lisäksi seuraamme kävijäliikennettä anonyymisti. Voit sallia välttämättömät evästeet, tietyt evästeet tai kaikki evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme

Siirry sisältöön
Medaffcon - Target Trial Emulation brings the logic of randomized trials into real-world data

Etusivu > Kaikki artikkelit > Target Trial Emulation tuo satunnaistettujen tutkimusten logiikan tosielämän tiedon tutkimuksiin

Target Trial Emulation tuo satunnaistettujen tutkimusten logiikan tosielämän tiedon tutkimuksiin

Voiko pelkkä rekisteritieto kertoa meille, mitkä hoidot ovat tehokkaita? Voiko ilman satunnaistettua tutkimusta tietää, ehkäiseekö lääke sydänkohtauksia vai lisääkö se vakavien sivuvaikutusten riskiä? Miten Target Trial Emulation -menetelmää voidaan käyttää?

Target Trial Emulation (TTE) on tutkimusmenetelmä, jonka avulla tutkijat voivat tutkia kausaalisuhteita havainnoivasta aineistosta, kuten potilasrekistereistä tai sähköisistä terveystietokannoista, edellyttäen, että keskeiset oletukset – kuten ei-mittaamaton sekoittava tekijä – täyttyvät. TTE ei korvaa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT), mutta siinä sovelletaan niiden logiikkaa ja tarkkuutta tosielämän tietojen analysointiin.

Medaffconin Sr. Data Scientist Johanna Vikkula tutki aihetta ISPORissa viime syksynä.

”TTE alkaa kysymyksellä: jos kyseessä olisi kliininen tutkimus, miten suunnittelisin tutkimuksen?”. Siitä lähtien voit alkaa hahmotella tutkimuksen vaiheita. Miten löydän oikeat potilaat? Miten määrittelen heidän seuranta-aikansa? Onko olemassa tiettyjä kriteerejä, joiden perusteella potilas pitäisi sulkea tutkimuksen ulkopuolelle?” Vikkula selittää.

Tutkija rakentaa havainnointitutkimuksen

TTE:n perustana on, että tutkija suunnittelee havainnointitutkimuksen ikään kuin se olisi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Analyysin rakenne perustuu hypoteettiseen ”kohdetutkimukseen”. Tähän sisältyy sen määrittely, ketä tutkitaan, mikä on interventio, mikä on vertailukohde, milloin altistuminen alkaa, kuinka kauan seuranta kestää ja mikä on ensisijainen lopputulos. Siinä todetaan myös, tarvitaanko satunnaistamista.

Tätä viitekehystä jäljitellään sitten olemassa olevien tietolähteiden, kuten kansallisten rekisterien tai sähköisten potilastietojen, avulla. Tavoitteena on jäljentää satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen rakenne mahdollisimman tarkasti ja minimoida harha. Jäljittely tarkoittaa satunnaistetun tutkimuksen suunnittelun ja logiikan uudelleenrakentamista havainnoivaan aineistoon perustuen.

Perinteiset havainnoivat tutkimukset voivat olla alttiita useille harhoille. Esimerkiksi:

  • Sekoitus (confounding) tapahtuu, kun hoitoa saavat potilaat eroavat järjestelmällisesti tavoilta, jotka myös vaikuttavat lopputuloksiin.
  • Kuolematon aika -harha (immortal time bias) viittaa ajoitukseen liittyviin virheisiin, jotka voivat johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin hoidon vaikutuksista.

TTE auttaa erottamaan korrelaation syy-yhteydestä, simuloimaan hoidon vaikutuksia ja tuottamaan vaikuttavuustietoja silloin, kun RCT-tutkimuksia ei ole saatavilla.

Barbara Dickermanin statiinitutkimus on yksi tunnetuimmista TTE-esimerkeistä

Yksi tunnetuimmista ja eniten siteeratuista esimerkeistä Target Trial Emulation -tutkimuksesta on Barbara Dickermanin johtama tutkimus.

”Tutkimuksessa tarkasteltiin statiinien ja syöpäriskin välistä yhteyttä, ja se osoittaa selvästi, miten havainnoiva analyysi voi mennä pieleen ilman satunnaistetun tutkimuksen rakennetta”, Vikkula sanoo.

Aiemmat havainnointitutkimukset olivat viitanneet statiinien suojaavaan vaikutukseen, mutta kliinisissä tutkimuksissa ei havaittu vastaavaa yhteyttä. Sovellettaessa TTE:tä havainnointitutkimuksiin tutkijat osoittivat, että nämä havainnot johtuivat kuolemattomasta aikaharhasta ja muista analyysivirheistä. Kun analyysi rekonstruoitiin ikään kuin kyseessä olisi ollut RCT, suojavaikutus katosi.

Target Trial Emulation -menetelmää voidaan käyttää myös lääketutkimuksessa

TTE:tä voidaan soveltaa myös teollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa. Sitä voidaan käyttää:

  • Antamaan lisänäyttöä lääkkeen tehosta todellisessa maailmassa.
  • Valmistautuessa terveysteknologian arviointiin (HTA)
  • Tukemaan rekisteripohjaista päätöksentekoa silloin, kun uuden RCT:n tekeminen ei ole mahdollista.

Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.

Takaisin ylös