Digitaalinen ehkäisy on kustannustehokas vaihtoehto hormonaaliselle ehkäisylle
Digitaaliset ratkaisut haastavat vakiintuneet käsitykset siitä, mitkä ovat hyväksyttäviä ehkäisymenetelmiä ja mitä terveyshyötyjä pidetään mitattavina.
Yhdysvallat pyrkii alentamaan lääkekustannuksiaan tuomalla kansainvälisen hintareferoinnin osaksi muun muassa julkisia sairasvakuutuksia (Medicaid ja Medicare). Tähän tähtäävät toimet se aloitti 12.5.2025 toimeenpanomääräyksellä Delivering Most Favored Nation Prescription Drug Pricing to American Patients. Medaffconissa aihetta seuraa Jarmo Hahl.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on tuonut Most Favored Nation (MFN) ‑periaatteen osaksi lääkehinnoittelua. Tavoitteena on vaikuttaa siihen, että yhdysvaltaiset maksavat lääkkeistä moninkertaisia hintoja verrattuna Eurooppaan ja muihin OECD-maihin.
Lääkealalla MFN tarkoittaa, että yhden maan alhainen lääkkeen hinta voi periaatteessa määrittää hintatason myös kaikkialla muualla. Tilanne ei kuitenkaan ole yksinkertainen eikä selkeä. Vielä tällä hetkellä MFN-politiikan ja siihen liittyvien hankkeiden ja instrumenttien kattavuus on hyvin rajallinen.
MFN-politiikka voi kuitenkin pitkällä tähtäimellä ravistella koko lääketeollisuuden taloudellisia perusteita. Hahlin mukaan on kuitenkin mahdoton ennustaa, millaisia vaikutukset todellisuudessa ovat, asiaan liittyvät riippuvuussuhteet ja dynamiikka ovat vielä suurelta osin hämärän peitossa ja myös koko politiikan lakiperusta on vielä hatara.
12.5.2025 annetun täytäntöönpanomääräyksen Delivering Most Favored Nation Prescription Drug Pricing to American Patients jälkeen useat suuret lääkeyhtiöt solmivat sopimuksia, jotka sisältävän merkittäviä alennuksia TrumpRx-portaalissa sekä MFN-hintavelvoitteita Medicaidiin tarjottaville lääkkeille GENEROUS-ohjelman puitteissa. Jatkossa MFN-politiikkaa tehostaa Inflation Reduction Act -ohjelman (IRA) tehostamiseksi lanseerattavat GLOBE ja GUARD, joiden keskeisenä elementtinä on hintareferointi valikoituihin OECD-maihin.
Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, miten Yhdysvaltain toimet vaikuttavat lääkemarkkinaan.
Voi kuitenkin päätellä, että kun maailman suurin lääkemarkkina pyrkii sitomaan hintansa alimpiin kansainvälisiin hintatasoihin, lääketeollisuuden tuotot uhkaavat supistua. Tämä vaikuttaa erityisesti riskialttiiden ja innovatiivisten hoitojen tutkimus- ja kehityspanoksiin.
Yritykset saattavat alkaa keskittää investointejaan ja toiminnan painopistettä vain suuremmille markkinoille.
MFN tuo paineita nostaa lääkkeiden hintoja Euroopassa. Lääketeollisuuden kannalta Euroopan on säilytettävä riittävän korkea hintataso, jotta Yhdysvaltojen hinnoittelu ei murene MFN-vertailun seurauksena. Voi käydä myös niin, että investoinnit Euroopassa vähenevät ja kohdistuvat vain suuriin EU-maihin. Tämä voi heikentää lääkkeiden saatavuutta etenkin pienemmissä alhaisen hintatasomaissa, kuten Pohjoismaissa, ja nostaa terveydenhuollon kustannuksia.
Pitkällä aikavälillä muutos voi hidastaa uusien lääkkeiden kehitystä, viivästyttää lanseerauksia pienillä markkinoilla ja vähentää innovaatioiden määrää.
MFN on vahva globaali ohjausmekanismi, joka vaikuttaa kehityspanoksiin, kansainväliseen hintadynamiikkaan ja potilaiden mahdollisuuksiin saada käyttöönsä uusia hoitoja. Lääkkeet ovat Yhdysvalloissa kalliimpia, koska se ei neuvottele hintoja keskitetysti kuten Eurooppa. Siksi MFN‑malli toimii huonosti ja voi vääristää globaaleja markkinoita ja aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia.
Digitaaliset ratkaisut haastavat vakiintuneet käsitykset siitä, mitkä ovat hyväksyttäviä ehkäisymenetelmiä ja mitä terveyshyötyjä pidetään mitattavina.
RWE-tutkimuksessa tarkasteltiin metastaattista NSCLC:tä sairastavien potilaiden hoitoa ja kuvattiin, miten hoitokäytännöt ovat muuttuneet immunoterapian ensimmäisistä vuosista nykypäivään.
Tavoitteena on helpottaa terveysdatan käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, mutta ehdotus herättää kysymyksiä byrokratian kasvusta ja yritysten asemasta mallissa.
Principal Consultant
MSc (Economics)
+358 40 139 4001
jarmo.hahl@medaffcon.com
Jarmo liittyi osakkaana ja toimitusjohtajana Medaffconiin vuonna 2010 työskenneltyään sitä ennen erilaisissa lääketeollisuuden asiantuntija- ja johtotehtävissä kahdeksan vuoden ajan. Jarmolla on taloustieteellinen peruskoulutus ja ennen lääketeollisuuteen siirtymistä hänellä oli virka Turun kauppakorkeakoulussa ja hän työskenteli myös tutkijana Turun Yliopistollisessa sairaalassa.
Jarmolla on vahva osaaminen uusien terveysteknologian innovaatioiden ja viranomaisten, markkinoiden ja asiakkaiden vaatimusten ja odotusten yhteensovittamisesta. Hän tuo Medaffconiin lisäksi kattavaa kokemusta terveystaloustieteestä ja sen sovelluksista tutkimuksen ja kaupallistamisen näkökulmasta sekä laaja-alaista ymmärrystä jatkuvasti muuttuvasta toimintaympäristöstä.
“Access-näkökulmasta Suomen terveysteknologiamarkkina muuttuu koko ajan vaativammaksi ja siksi myös omasta näkökulmasta kiinnostavammaksi. Toisaalta lisääntyvät vaatimukset terveydenhuollon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi laajentavat toimintakenttää ja Medaffconin mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä terveydenhuoltoa kokonaisuutena.”