Eturauhassyöpätutkimus yhdisti onnistuneesti syvälliset kliiniset sairaalatiedot laajempiin terveydenhuollon tietoihin

Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän (mCRPC) hoitoa koskeva RWE-tutkimus on antanut uutta tietoa mCRPC:n hoitostrategioista. Analyysissä tarkasteltiin 2 500 Suomessa hoidetun potilaan tietoja.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana mCRPC:hen on tullut uusia hoitovaihtoehtoja. Suomessa androgeenireseptorireitin estäjät (ARPI) otettiin käyttöön ensilinjan hoitona vuonna 2018. Ennen vuotta 2018 näitä hoitoja oli saatavilla vasta solunsalpaajahoidon jälkeen.

RWE-tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan mCRPC:n hoitokäytäntöjä Suomessa vuosina 2013-2021. Tutkimuksen kliinisenä asiantuntijana toimi urologian erikoislääkäri Antti Rannikko Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (HUS), ja tutkimusta sponsoroi AstraZeneca.

”Tulokset osoittavat, että vuoden 2018 jälkeen ARPI-lääkkeillä hoidettujen potilaiden osuus on kasvanut. Lisäksi potilaiden elossaoloaika parani 10 kuukaudella, vaikka hoitoryhmään otettiin suurempi määrä iäkkäämpiä potilaita ja potilaita, joilla oli enemmän liitännäissairauksia”, kertoo Medaffconin Scientific Advisor Riikka Mattila.

Aikaisemmin ensilinjan kemoterapia edellytti, että potilaiden kunto oli riittävän hyvä hoidon sietämiseksi. Paremmin siedettyjen ARPI-lääkkeiden käyttöönoton myötä hauraiden potilaiden hoitaminen on tullut mahdolliseksi.

Tekstinlouhinta helpotti oikeiden potilaiden tunnistamista

Mattilan mukaan haastavinta projektissa oli oikeiden potilaiden tunnistaminen aineistosta. Tutkimuksessa hyödynnettiin HUS:n ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) potilastietoja vuosilta 2013-2021. Aineisto sisälsi kaikki sairaalan tietojärjestelmiin kirjatut tiedot, kuten patologiset raportit ja laboratoriotulokset. Nämä tiedot yhdistettiin Tilastokeskuksesta saatuihin kuolinsyytietoihin ja Kelan korvattavien lääkkeiden ostotietoihin.

Tietokantaan sisältyi yhteensä 31 000 eturauhassyöpäpotilasta, joista 2 500:lla todettiin olevan mCRPC.

”Metastaaseja ja kastraatioresistenssiä ei kirjata strukturoidussa muodossa, joten oikeiden potilaiden tunnistaminen vaati tekstinlouhintaa. Tähän prosessiin kuului hoitavien lääkäreiden kirjoittamien potilasasiakirjojen lauseiden analysointi. Lisäksi hyödynsimme laboratoriomittauksia, diagnoosikoodeja, patologisia raportteja, lääkitystietoja ja toimenpidekoodeja asianmukaisten potilaiden tunnistamiseksi”, Mattila kertoo.

Tutkijat käyttivät potilastietoja useista eri lähteistä ja varmistivat näin, että tutkimukseen otettiin mukaan vain vaatimukset täyttävät potilaat.

”Yhdistämällä syvälliset kliiniset tiedot laajoihin tietokokonaisuuksiin pystyimme tekemään kattavan analyysin mCRPC-potilaiden hoidosta ja hoitotuloksista.”

Mattilan mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että mCRPC:n hoito on kehittynyt, ja uusien lääkkeiden käyttöönoton ansiosta yhä useammat potilaat pääsevät hoitoon.

Lue lisää:

Real-world treatment patterns and survival outcomes in men with metastatic castration-resistant prostate cancer in Finland: a national, population-based cohort study. Rannikko A, Hölsä O, Ågesen T, Ekman M, Mattila R. Acta Oncologica (2025).

Lisää RWE tutkimustiivistelmiä löydät täältä.

Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.