Suomi kehittää mallia digihoitojen korvattavuudelle ja arvioinnille
Suomi kehittää mallia, joka selkeyttäisi digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen käyttöönottoa.
Lääkkeiden arviointitoiminnassa moni asia on muuttumassa sekä Euroopan Unionin suunnasta että kansallisesti, ja useiden muutosten edistämisessä kuluva vuosi on ratkaiseva. Tämä kävi ilmi, kun Medaffconin johtava konsultti Jarmo Hahl haastatteli lääkkeiden hintalautakunnan Hilan erityisasiantuntija Kalle Aaltosta sekä Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen Fimean johtava asiantuntijaTuomas Oravilahtea.
Yhteiseurooppalaiset lääkkeiden kliiniset arviot (EU HTA, Health Technology Assesment) tulevat voimaan asteittan vuonna 2025. Kalle Aaltosen mukaan käyttöönoton kokemukset vuonna 2025 ratkaisevat, mihin suuntaan asiat kehittyvät Suomen viranomaisten osalta.
P = Potilasryhmä (Population, Patient, Problem):
Terveysongelma ja potilasryhmä, jota tutkitaan
I = Toimenpide (Intervention):
Tutkittava toimenpide tai menetelmä, jolla terveysongelmaan pyritään vaikuttamaan
C = Vertailumenetelmä (Comparator):
Menetelmä, johon tutkittavaa menetelmää verrataan
O = Tulokset (Outcomes):
Menetelmän tuottamat terveystulokset, joita halutaan selvittää
Euroopan unionissa HTA-direktiivin myötä ajankohtaiseksi on tullut myös käsite JCA (Joint Clinical Assesment). Asetus pyrkii harmonisoimaan lääkkeiden ja muiden terveysteknologioiden arviointimenetelmiä jäsenvaltioiden välillä.
JCA:n tavoitteena on tarjota yhteinen arviointiraportti lääkkeen tai hoitomenetelmän kliinisestä tehokkuudesta ja turvallisuudesta, jota eri maat voivat hyödyntää kansallisissa päätöksenteon prosesseissaan.
Tämä menettelytapa on suunniteltu edistämään läpinäkyvyyttä, objektiivisuutta ja yhtenäisyyttä lääkkeiden arvioinnissa, mikä voi auttaa nopeuttamaan uusien, tehokkaiden ja turvallisten hoitojen saamista potilaiden ulottuville koko unionin alueella. Yhteinen kliininen arviointi voi vähentää päällekkäistä työtä ja tehostaa resurssien käyttöä terveydenhuollossa.
Aaltosen mukaan JCA ei sido kansallista HTA-viranomaista.
– Toiveena on, että siitä voisi olla apua arviointiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millaiseksi käytännön toiminta muodostaa. Työmäärästä riippuu, millaisella intesiteetillä siihen osallistutaan, Hilan erityisasiantuntija Kalle Aaltonen sanoo.
Oravilahden mukaan JCA-raporttien vaikutukset työmäärään ovat vähäisiä.
– Se ei ainakaan helpota työmäärää, joka on jo melkoinen. Minun työajastani puolet menee erilaisissa työryhmissä istumiseen. Järjestelmän pyörittäminen vie aikaa ja resursseja, Fimean johtava asiantuntija Tuomas Oravilahti toteaa.
Oravilahden mukaan JCA ei myöskään tee FINOSE tarpeettomaksi, koska FINOSEssa tehdään myös taloudellista arviointia. FINOSE hyödyntää JCA:ta.
Suomi kehittää mallia, joka selkeyttäisi digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen käyttöönottoa.
Ruotsin terveystaloustieteellinen yhdistys (SHEA) järjesti vuotuisen konferenssinsa, joka tarjosi arvokasta tietoa terveystaloustieteen keskeisistä aiheista.
Ruotsi on ottanut käyttöön uuden harvinaissairauksien lääkkeiden korvausmallin, joka todennäköisesti lisää harvinaissairauksien hoitovaihtoehtoja. Samalla lääkeyritysten odotetaan nyt toimittavan paikallista näyttöä.
Principal Consultant
MSc (Economics)
+358 40 139 4001
jarmo.hahl@medaffcon.com
Jarmo liittyi osakkaana ja toimitusjohtajana Medaffconiin vuonna 2010 työskenneltyään sitä ennen erilaisissa lääketeollisuuden asiantuntija- ja johtotehtävissä kahdeksan vuoden ajan. Jarmolla on taloustieteellinen peruskoulutus ja ennen lääketeollisuuteen siirtymistä hänellä oli virka Turun kauppakorkeakoulussa ja hän työskenteli myös tutkijana Turun Yliopistollisessa sairaalassa.
Jarmolla on vahva osaaminen uusien terveysteknologian innovaatioiden ja viranomaisten, markkinoiden ja asiakkaiden vaatimusten ja odotusten yhteensovittamisesta. Hän tuo Medaffconiin lisäksi kattavaa kokemusta terveystaloustieteestä ja sen sovelluksista tutkimuksen ja kaupallistamisen näkökulmasta sekä laaja-alaista ymmärrystä jatkuvasti muuttuvasta toimintaympäristöstä.
“Access-näkökulmasta Suomen terveysteknologiamarkkina muuttuu koko ajan vaativammaksi ja siksi myös omasta näkökulmasta kiinnostavammaksi. Toisaalta lisääntyvät vaatimukset terveydenhuollon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden osoittamiseksi laajentavat toimintakenttää ja Medaffconin mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä terveydenhuoltoa kokonaisuutena.”