Kiitos, Tomppa: Ihmisistä, sinnikkyydestä ja hyvästä hengestä rakentunut ura
Medaffconin Sales Lead Tomi ”Tomppa” Vahevaara jää eläkkeelle 1.10.2026. Tompalla on takanaan poikkeuksellisen pitkä ura lääkealalla, kaikkiaan 45 vuotta.
Lääkealan murros koettelee Suomea ja koko Eurooppaa
Lääkeala on globaalisti isossa murroksessa. Sen vaikutukset näkyvät Suomessa ja koko Euroopassa. Yritykset harkitsevat aiempaa tarkemmin, mille markkinoille ne tuovat uusia lääkkeitä ja missä tekevät tutkimusta. Pfizerin Teija Kotomäen mukaan nyt tarvitaan koko terveydenhuollon ekosysteemiltä lujaa tahtoa tilanteen parantamiseksi.
”Suomen osuus globaalista lääkemarkkinasta on 0,3 prosenttia. Se kuvaa hyvin Suomen painoarvoa ja neuvotteluraamia”, Pfizerin Suomen toimitusjohtaja Teija Kotomäki totesi Medaffconin EMMA-tapahtumassa 30. syyskuuta.
Yhdysvallat ei ole entiseen tapaan valmis maksamaan lääkeinnovaatioista enempää kuin muu maailma. Donald Trump on tuonut Yhdysvaltojen lääkehinnoitteluun mukaan Most Favored Nation (MFN) -periaatteen. Sen tavoitteena on saada lääkeyhtiöt tarjoamaan Yhdysvalloille vähintään yhtä hyvä hinta kuin niiden halvimmille kehittyneiden maiden asiakkaille.
”Lääkkeistä on tullut osa kauppapolitiikkaa. Lääkkeiden saatavuudesta käytävä keskustelu on siirtynyt osittain alan asiantuntijoiden pöydiltä kauppapolitikan pöytiin ja tämä heijastuu myös Suomeen”, Kotomäki sanoi.
Vaarana tutkimuksen väheneminen
Suomessa ja Euroopassa tämä kehitys näkyy Kotomäen mukaan siinä, että yritykset miettivät hyvin tarkasti, mille markkinalle ne tuovat uusia lääkkeitä.
Samaan aikaan lääketutkimuksessa Kiinan merkitys kasvaa edelleen. Eurooppa, Pohjoismaat ja Suomi kilpailevat muiden maiden kanssa globaalisti lääke- ja rokotetutkimuksista.
Innovatiivinen lääketeollisuus sijoittaa tutkimukseen 300 miljardia dollaria vuodessa, joten investoinnit ovat suuria. Niiden saaminen vaatii kuitenkin tutkimusta ja uusien lääkkeiden ja rokotteiden käyttöönottoa tukevan toimintaympäristön.
Kotomäen mukaan Suomeen vuonna 2014 tehty Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia ja siihen perustuvat hankkeet ovat saaneet paljon hyvää aikaan. Nyt Suomessa toimiva lääketeollisuus on luvannut kaksinkertaistaa vuotuiset investoinnit, jos Suomi kehittää innovaatiomyönteistä ilmapiiriä ja nopeuttaa muun muassa uusien lääkkeiden käyttöönottoa. Se tarkoittaisi 500 miljoonan euron investointien kasvua miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Kotomäki korosti, että koko terveydenhuollon ekosysteemillä yrityksistä viranomaisiin, poliitikkoihin ja terveydenhuollon ammattilaisiin on oltava vankka tahtotila vahvistaa lääkealan toimintaedellytyksiä.
Lääkkeen lanseerauksesta ei päätetä Suomessa
Mitä nyt pitäisi tehdä, jotta tilanne kohenee? Yksi keino on uusien lääkehoitojen käyttöönoton nopeuttaminen. Tammikuussa 2026 Euroopan lääkeviraston EMAn vuosina 2021–2024 hyväksymistä uusista lääkkeistä Suomessa oli käytössä 44 prosenttia.
Aikaa lääkkeen myyntiluvasta sen saatavuuteen meni keskimäärin 448 päivää. Suomen sijoitus EU-maiden vertailussa on 19. eli hieman alle EU27-maiden keskiarvon.
Syy siihen miksi osa valmisteista ei tule käyttöön johtuu markkinoillepääsyprosessien haasteista ja osa yrityksen omista lanseerauspäätöksistä. Kotomäki muistutti, että päätöksentekoa uusien lääkkeiden lanseerauksesta ei tehdä Suomessa.
”Pääkonttori päättää, tuodaanko lääkkeitä edes Eurooppaan. Lääkkeen lanseeraus on investointipäätös ja vaatii sen arviointia, mihin rajalliset resurssit yrityksessä ja maassa kannattaa käyttää”.
Hitaus lääkkeiden käyttöönotossa vaikuttaa potilaiden saamaan hoitoon, mutta se näkyy myös lääketutkimuksissa. Suomessa ei kannata aloittaa uusien lääkkeiden tutkimusta, jos vertailuhoito ei ole ajantasainen, vaan potilaita hoidetaan vanhemmilla lääkkeillä.
”Jos uusia hoitoja ei ole käytössä, tutkimusta ei tule Suomeen. Jos jäämme kauas lääkehoitojen kärjestä, meidän datamme on vanhentunutta lääketutkimuksissa käytettäväksi”, Kotomäki sanoi.
Data on Suomen vahvuus
Suomessa on lääketutkimuksen näkökulmasta paljon vahvuuksia, kuten korkeatasoinen hoito, osaaminen ja vahvat osaamiskeskittymät esimerkiksi syöpä- ja rokotetutkimuksissa.
”Rokotetutkimuksen näkökulmasta Suomi on kokoaan suurempi maa”.
Suomessa potilaat ovat tutkimusmyönteisiä ja meidän terveysdatamme, kuten rekisterit, sähköiset potilastiedot ja biopankit ovat maailmankin mittakaavassa erinomaisia.
Tutkimusten saamiseksi tarvitaan sujuvaa viranomaistyötä, kuten nopeaa päätöksentekoa, ennakoivaa sääntelyä ja sujuva keskusteluyhteys.
”FinTrials-hankkeen tavoitteena oleva kansallisella tasolla koordinoitu ”Yhden luukun” tutkimuslupa- ja sopimusprosessi olisi tärkeää saada maaliin”, Kotomäki sanoi.
Suomessa olisi tärkeää myös varmistaa, että menossa oleva lääkkeiden arviointitoiminnan yhtenäistäminen etenee ripeästi. Myös markkinoillepääsyn prosesseissa tavoitteena tulisi olla kansallisella tasolla ”Yhden luukun” – malli, joka sisältää lääkkeiden lisäksi rokotteet.
Kotomäen mukaan tärkeä edellytys on, että malli sisältää selkeän aikataulun päätöksentekoon sekä mahdollisuuden neuvotella sopimuksista, joissa tarvittaessa hyödynnetään esimerkiksi syöpälääkkeen käytössä kertyvää dataa.
”Me teemme lääkeyrityksissä koko ajan töitä sen puolesta, että uusia lääkkeitä ja tutkimuksia saadaan Suomeen. Koko ekosysteemiltä tarvitaan tämän tavoitteen toteuttamiseen vankka tahtotila”.
