Medaffcon ja EasyHTA tuovat uusia työkaluja terveystaloudelliseen arviointiin
Medaffcon ja EasyHTA kehittävät uusia tapoja tehdä terveystaloudellisista arvioinneista nopeampia ja läpinäkyvämpiä.
Medaffconin posterit ISPORissa: Uutta tietoa syövänhoidosta ja teknologia-avusteisesta kotihoidosta
ISPORissa esitettävät uudet tutkimukset tarjoavat tietoa syövänhoidon tuloksista, potilaiden arjesta ja kotihoidon kehittämisestä. Kolme Medaffconin CORE-aineistoihin perustuvaa tutkimusta antaa uutta tietoa syövänhoidosta. Tutkimuksissa tarkastellaan hoitoihin kuluvaa aikaa, syövästä selviytymistä HUS-alueella sekä koulutustason yhteyttä syövästä selviytymiseen. Lisäksi Tamron kanssa toteutettu tutkimus tarkastelee, miten automaattinen lääkeannostelu ja etäyhteydet voivat vähentää kotihoidon asiakkaiden terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia.
Sr. Scientific Advisor Bettina Mannerström ja RWE Lead Mariann Lassenius esittelevät posterit ISPOR Europe 2026 -kongressissa Wienissä Itävallassa marraskuussa.
Elossaolon lisäksi tulisi mitata hoidon vaatimaa aikaa
Hoitojen onnistumista ei pitäisi arvioida pelkästään elossaolon tai hoitovasteen perusteella. Myös hoidon vaatima aika on tärkeä osa potilaan kokemusta ja elämänlaatua.
Medaffconin HUS CORE -aineistoon perustuva tutkimus tarkasteli yli 16 000 HUS-alueella vuosina 2018–2024 hoidettua syöpäpotilasta. Tulosten mukaan potilaat viettävät ensimmäisen hoitovuoden aikana keskimäärin 39 päivää terveydenhuollon kontakteissa.
Luku kertoo niin vastaanotoista, tutkimuksista kuin hoitokäynneistäkin. Eroja eri syöpien ja hoitomuotojen välillä on kuitenkin paljon.
Eniten aikaa terveydenhuollossa viettivät immuno-onkologista hoitoa saaneet keuhkosyöpäpotilaat. Heillä hoitoon kului ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 97 päivää, eli lähes kaksi päivää viikossa. Toisessa ääripäässä olivat pelkällä leikkauksella hoidetut melanoomapotilaat, joiden hoitoon liittyviä terveydenhuoltokontakteja kertyi keskimäärin 15 päivää.
ISPOR abstrakti: TIME TOXICITY IN CANCER CARE AND TIME SPENT IN HEALTHCARE ACROSS CANCER AND TREATMENT TYPES IN FINLAND
Uutta tietoa syövän selviytymisluvuista
Toisen tutkimuksen tulokset haastavat viime vuosina esillä olleita tulkintoja, joiden mukaan suomalaiset syöpäpotilaat selviytyisivät muita Pohjoismaita heikommin. HUS-alueen rekisteritietoihin perustuvat arviot osoittavat, että suhteellinen elossaolo on useimmissa tutkituissa syövissä vähintään samalla tasolla tai parempi kuin koko Suomen NORDCAN-arvioissa. Lisäksi tulokset ovat pääosin samalla tasolla kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Tutkimus perustuu Medaffconin HUS CORE -aineistoon, ja siinä tarkasteltiin elossaoloa valituissa syövissä HUS-alueella vuosina 2014–2023. Tulokset viittaavat siihen, että alueelliset rekisteritiedot voivat täydentää syöpätulosten vertailua ja kansallisten elossaololukujen tulkintaa. HUS-aineiston perusteella syövästä selviytyminen Suomessa ei näyttäisi olevan yleisesti heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa.
ISPOR abstrakti: RELATIVE SURVIVAL IN SELECTED CANCERS IN THE HELSINKI AND UUSIMAA REGION VERSUS NORDCAN ESTIMATES FOR FINLAND AND OTHER NORDIC COUNTRIES, 2014-2023
Koulutus näkyy myös syöpäselviytymisessä
Kolmas tutkimus nostaa esiin sosioekonomiset erot syöpäpotilaiden ennusteessa. Medaffconin Women’s Health CORE -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 77 000:n Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2012–2018 diagnosoidun rinta-, kohdunkaula- tai munasarjasyöpää sairastavan naisen tietoja.
Tulokset osoittavat, että koulutustaustalla on yhteys syövästä selviytymiseen, mutta yhteys ei ole samanlainen Suomessa ja Ruotsissa ja kaikissa ryhmissä.
Ruotsissa korkeampi koulutus liittyi johdonmukaisesti parempaan elossaoloon useimmissa tarkastelluissa syövissä. Suomessa yhteys oli monimuotoisempi: erot vaihtelivat syöpätyypin ja potilaiden iän mukaan.
Tulokset korostavat sosioekonomisten tekijöiden huomioimisen merkitystä syöpätulosten arvioinnissa ja terveyserojen vähentämiseen tähtäävien toimien suunnittelussa.
Automaattinen lääkeannostelu ja etätuki voivat vähentää kotihoidon kuormitusta
Tamron kanssa toteutettu tutkimus tarkasteli, voisivatko automaattinen lääkeannostelu ja etäyhteydet vähentävät kotihoidon asiakkaiden terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Tutkimuksessa verrattiin kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön muutoksia ennen palvelun käyttöönottoa ja sen jälkeen vastaaviin muutoksiin asiakkailla, jotka eivät käyttäneet palvelua.
Jokaiselle palvelun käyttäjälle valittiin kolme verrokkia väestötekijöiden, olemassa olevien sairauksien, kotikunnan ja aiemman terveyspalvelujen käytön perusteella. Näin voitiin verrata kontaktien ja kustannusten muutoksia ajan kuluessa.
Tulokset osoittivat painopisteen siirtyneen etätukeen. Verrokkien muutoksiin suhteutettuna kotihoidon lähikontaktit vähenivät 24 prosenttia, etäkontaktit lisääntyivät 72 prosenttia ja terveydenhuollon vuotuiset kokonaiskustannukset laskivat 18 prosenttia.
Palvelun kustannukset huomioiden arvioitu nettosäästö oli noin 3 200 euroa asiakasta kohden vuodessa. Tulokset viittaavat siihen, että automaattinen lääkeannostelu ja etäyhteydet voivat vähentää kotihoidon kuormitusta ja tukea kotona annettavaa hoitoa. Tutkimus perustui kuitenkin kaltaistettujen ryhmien vertailuun eikä satunnaistettuun koeasetelmaan.
ISPOR Abstrakti: SUCCESSFUL IMPLEMENTATION OF AN AUTOMATED MEDICATION DISPENSING AND TELECOMMUNICATION SERVICE REDUCES HOMECARE CONTACTS AND COSTS AMONG HOMECARE CLIENTS
